Napapiirin retkeilyalueesta on tänään tullut valtioneuvoston päätöksellä virallinen retkeilyalue. Virallisen retkeilyalueen perustaminen mahdollistaa alueen retkeily- ja virkistyskäytön ja luontomatkailun pitkäjänteisen kehittämisen sekä metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen.
Rovaniemellä Raudanjokivarressa Vaattunki- ja Vikakönkäiden ympärillä sijaitseva retkeilyalue on jo pitkään ollut Suomen suosituimpia luontokohteita vuosittaisen käyntimäärän ollessa reilut 100 000. Nyt tästä aiemminkin Napapiirin retkeilyalueena tunnetusta alueesta perustetaan valtion kuudes virallinen retkeilyalue. Retkeilyalueen perustaminen turvaa rahoituksen ja sitä kautta rakenteiden ylläpidon.
Retkeilyaluebrändin kehittäminen on yksi Metsähallituksen tavoista osallistua kansallisen luonnon virkistyskäyttöstrategian toteutukseen. Metsähallitus tekee esityksen ulkoilulain mukaisen retkeilyalueen perustamisesta maa- ja metsätalousministeriölle, ja perustamispäätöksen tekee valtioneuvosto.
Muita Suomen retkeilyalueita ovat Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa, Oulunjärvi ja viimeksi vuonna 1994 perustettu Evo. Napapiirin retkeilyalue on ensimmäinen virallinen retkeilyalue Lapissa.
Yhteistyö yritysten kanssa keskiössä
Napapiirin retkeilyaluetta kehitetään tulevaisuuden vastuullisen ja kestävän luontomatkailun tarpeisiin. Työtä tehdään yhdessä yritysten kanssa asiakastarpeiden, alueen vetovoimatekijöiden ja retkeilyn ja matkailun trendien pohjalta. Koskikalastus on yksi merkittävä yritystoimintaa mahdollistava tekijä alueella. Metsähallituksella on tällä hetkellä yhteistyösopimus 23 yrityksen kanssa ja yhteistyötä halutaan kehittää edelleen.
Aiemmassa mallissa Metsähallitus on omistanut retkeilyalueiden rakennuskannan ja vuokrannut sitä yrittäjille. Uudessa mallissa pyritään siihen, että rakennukset ovat yrittäjien ja heillä on mahdollisuus investoida sellaisiin nykyaikaisiin palveluihin, joita asiakkaat kysyvät.
Retkeilyalueet tasaavat kansallispuistojen kävijäpainetta
Napapiirin retkeilyaluetta kehitetään kestävyyden ehdoilla luonnon monimuotoisuus huomioiden. Alueeseen kuuluu sekä luonnonsuojelualueita että hoidettuja monikäyttömetsiä. Monikäyttömetsissä metsien hakkuut ovat olleet jo tähän asti varsin vähäisiä ja niissä on käytetty peitteellistä metsänkäsittelyä. Jatkossa metsienkäsittelyn lähtökohta on vielä entistä selvemmin virkistyskäytön edellytyksien parantaminen mm. maisemia avaamalla.
Kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on luonnonsuojelu. Retkeilyalueiden kehittämisen tavoitteena on myös tasata kansallispuistoihin kohdistuvaa kävijäpainetta ja vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään ilman että yksittäiset luontokohteet kuormittuvat liikaa.