Luontoon.fi uutiset

Rauniolinnojen ja linnoitusten hoitoa jo kymmenen vuoden ajan – erikoisosaamista ja perinteisiä rakennustaitoja

Metsähallituksen Luontopalvelut toteuttaa kesäkaudella 2024 korjausurakoita usealla kohteella. Lisäksi rauniolinna- ja linnoituskohteille työstetään kohdekohtaisia restaurointiperiaatteita. Suosittujen nähtävyyksien asiakasturvallisuuden ylläpitäminen ja suojeluarvojen säilyminen on jatkuvaa yhteensovittamista ja vaatii tasapainottelua. Kulttuurihistoriallista kansallisomaisuuttamme olevat kohteet pyritään pitämään auki ja tutustuttavissa kestävällä ja kohteiden luonteelle sopivalla tavalla.

Henkilö seisoo telineillä holvikäytävässä ja putsaa tiilistä ja kivistä rakennettua holvin seinää ja kattoa.
Svartholman merilinnoituksen bastionien holvikäytävissä on käynnissä rusnaustyö eli irtoaineksen poistaminen. Holvien kaikki kivi- ja tiilipinnat käydään läpi käsityökaluilla koputellen ja irtonaiset kivet ja laastinkappaleet poistetaan. Samalla holvirakenteiden kunnosta saadaan tarkkaa tietoa, ja havainnoista koostetaan raportti. Työn tavoitteena on varmistaa tilojen asiakasturvallisuus, sillä Svartholman bastionien holvikäytävät ovat yleisölle avoinna ympärivuotisesti. Kuva: Tuija Väli-Torala, Metsähallitus.

Raaseporin rauniolinnalla korjataan esilinnan muurin harjaa ja Kuusiston piispanlinnalla Kaarinassa vaurioitunutta muurinosaa. Loviisassa Svartholman merilinnoituksella jatketaan jo 2021 aloitettua rantavarustuksen korjaustyötä ja varmistetaan bastionien kasemattien asiakaskäytön turvallisuus tekemällä kiviholveille perinpohjainen kuntotutkimus. Helsingin Vallisaaren Aleksanterinpatterilla tehdään toimenpiteitä patterin sisätilojen turvallisen ja kestävän asiakaskäytön varmistamiseksi. Samalla tehdään kohdetta helpommin tutustuttavaksi myös näyttelykäytön ulkopuolella.

- Svartholmassa ja Kuusistolla työmaat ovat jo käynnissä, ja Raaseporissa ja Aleksanterinpatterilla työt alkavat elokuun aikana. Korjaustyöstä huolimatta kohteet ovat kävijöille normaalisti tutustuttavissa, kertoo kulttuuriperinnön asiantuntija Tuija Väli-Torala Metsähallituksen Luontopalveluista.

Paraikaa rauniolinna- ja linnoituskohteille tehdään kohdekohtaisia restaurointiperiaatteita. Ne ohjaavat harkituin linjauksin tutkimus-, suunnittelu- ja korjaustyötä, joita kohteille päästään toteuttamaan palasina alati muuttuvassa ja ennalta-arvaamattomassa rahoitusnäkymässä.

Restaurointiperiaatteiden pohjaksi jokainen rauniolinna- ja linnoituskohde laserkeilattiin ja mallinnettiin monikäyttöiseksi 3d-malliksi, joka toimii niin dokumentaationa, esittelyaineistona kuin suunnittelun välineenäkin.

Jos kohteet ovat erikoisia ja ainutlaatuisia, osaamista vaatii myös niillä tehtävä työ. Suojellussa, herkässä ympäristössä työskenteleminen vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta, ja työ on usein luonteeltaan erikoisosaamista ja kädentaitoja vaativaa. Kohteet edistävät osaltaan myös perinteisten kivi- ja puurakennustaitojen säilymistä.

Rannikon historiakohteet ovat aikansa sotilasmahdin muistomerkkejä

Linnoituskohteet edustavat niin maallista kuin hengellistä valtaa, ja niihin liittyy oleellisesti myös sotilasmahti. Rauniolinna- ja linnoituskohteet muistuttavat meitä asemastamme kahden uuden ajan eurooppalaisen suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, välissä. Maat harjoittivat politikkaa aina vallalla olevien intressien ja pitkän aikavälin strategisten pyrkimysten mukaan ja synnyttivät konfliktien ja varustautumisen myötä kohteita, jotka ovat säilyneet vaikuttavina muistomerkkeinä maisemassamme näihin päiviin saakka.

Rauniolinnoilla ja linnoituskohteilla on kymmenen vuoden aikana urakoitu yhteensä miljoonilla euroilla. Tämä on turvannut paitsi kohteiden suojeluarvojen säilymisen myös mahdollistanut kohteiden käytön nähtävyyksinä. Kansallisesti ja alueellisesti merkittävien kohteiden palveluita on parannettu, ja kohteet tuovat kesäkaudella paikallisille enemmän työtä ja toimeentuloa. Metsähallituksen Luontopalvelut on hoitanut kymmenen vuoden ajan useita historiallisen keskusvallan rakennuttamia rakennusmuistomerkkejä vuodesta 2014 lähtien. Kohteet siirtyivät Luontopalveluiden hallintaan valtion kiinteistöstrategian linjausten myötä osana valtion kiinteistöomistuksen keskittämistä.

Lisätietoja