Tuore arvio Suomen luonnonsuojelualueista: Toimenpidesuosituksia luontokadon torjuntaan ja alueiden hoitoon
Kansainvälisen arviointiryhmän tuoreen raportin mukaan suojelualueiden hoito on Suomessa korkeatasoista ja Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitama suojelualuejärjestelmä on hyvin toimiva. Merkittäviä haasteita on kuitenkin edessä. Monet lajit ovat uhanalaisia, ilmastonmuutokseen uhat lisääntyvät ja hoitoon käytettävissä olevat resurssit ovat heikkenemässä.
Kansainvälinen arviointiryhmän raportti pohjautuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kehittämään menetelmään. Suomi toteutti edellisen, luonnonsuojelualueiden hoidon kansainvälisen arvioinnin ensimmäisenä maana maailmassa vuonna 2004.
Luontopalvelujen hoitama suojelualuekokonaisuus on erityisen tärkeässä roolissa siinä, että Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saadaan pysäytettyä. Arviointiryhmä antoi useita suosituksia siitä, miten Luontopalvelut voisi vastata tulevaisuuden haasteisiin, miettiä uudelleen rooliaan organisaationa ja kehittää alueiden hoitoa.
”Kansainvälinen arviointi on tärkeä askel kohti luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja tehokkaampaa suojelutyötä. Tämä arviointi antaa suuntaviivat työn vaikuttavuuden lisäämiseen ja auttaa vertaamaan osaamista kansainvälisesti. Seuraavaksi analysoimme suositukset ja teemme niistä kehittämissuunnitelman. Priorisoimme suosituksista ne, joita lähdemme nopeasti toteuttamaan”, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista.
Tarve arvioida ja parantaa hoidon tehokkuutta tunnistetaan kansainvälisessä biodiversiteettisopimuksessa. Siinä pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia maa- ja vesialueista – erityisesti biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemitoimintojen kannalta merkittävistä alueista – suojellaan ja hoidetaan tehokkaasti. Tämän tavoitteen saavuttaminen on Euroopan unionin ja kansallisissa biodiversiteettistrategioissa keskeistä.
”Luonnonsuojelun tavoitteisiin pääseminen edellyttää hyvää kansainvälistä yhteistyötä. Suojelualueiden tehokkuuden arviointi on tärkeässä roolissa Suomessa heinäkuussa järjestettävässä maailman luonnonsuojeluorganisaatioiden johtajien tapaamisessa. Suomessa tehty työ onkin herättänyt jo laajalti kiinnostusta.”
Tulevaisuuden tavoitteita
Arviointiryhmä esitti tehokkuuden parantamiseksi suosituksia, jotka keskittyivät erityisesti tulevaisuuden visioon, toiminnan linjauksiin, alueiden hoitoon, kansainväliseen yhteistyöhön, sidosryhmien osallistamiseen ja tietojohtamiseen.
Esimerkkejä keskeisistä suosituksista:
- Terävöitetään suunnitelmia, jotka liittyvät kasvaviin haasteisiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja haitallisten vieraslajien vaikutuksiin.
- Tutkitaan mahdollisuuksia rahoituspohjan laajentamiseksi ja vapaaehtoistyön lisäämiseksi.
- Vahvistetaan tutkimusten hyödyntämistä suojelualueiden hoidossa.
- Lisätään mahdollisuuksia paikallisten yhteisöjen kuulemiseen, osallistumiseen ja omistajuuteen.
- Kehitetään matkailun yhteistyötä ja virkistyskäytön vastuullisuutta suojelualueilla sekä kulttuuriperintökohteilla kestävyyden hallintaa.
- Parannetaan Luontopalvelujen toiminnan yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kansainvälisiin velvoitteisiin.
Mikä raportti?
Arviointi perustui Maailman luonnonsuojeluliiton suojelualuekomission (IUCN WCPA) kehittämään viitekehykseen ja menetelmään. Lisäksi toteutettiin viidellä suojelualueella Management Effectiveness Tracking Tool (METT) -menetelmään perustuva tila-arviointi ja kenttäosuus, johon sisältyi vierailuja suojelualueilla sekä tapaamisia Metsähallituksen, sidosryhmien ja järjestöjen edustajien kanssa. Arviointiryhmässä oli mukana edustajia Isosta-Britanniasta, Tsekistä, Yhdysvalloista ja Suomesta.
Arvioinnin kohteina olivat toimintaympäristö ja suojelualueiden tila, suunnittelu, voimavarat, toimintatavat, tulokset ja vaikuttavuus. Verkoston nykyistä hoitoa arvioitiin ja verrattiin vuonna 2004 tehdyn edellisen arvioinnin tuloksiin.