Kanta- ja Päijät-Hämeen luontokohteet, kuten kansallispuistot, perinnetilat ja kulttuuriperintökohteet pysyivät vetovoimaisina viime vuonnakin. Liesjärven ja Päijänteen kansallispuistojen, Korteniemen perinnetilan ja Aulangon luonnonsuojelualueen käynnit kasvoivat. Torronsuon kansallispuistossa käyntimäärä laski alkuvuoden heikompien hiihtokelien takia, ja Evon retkeilyalueella ei ollut suurtapahtumia. Viime vuoden aikana kaikkiin Suomen 41 kansallispuistoon tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä. Tämä on 1 prosentti enemmän kuin vuonna 2022. Asiakkaiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen on noussut käyntimääriä enemmän. Kasvu vuoden 2022 ja 2023 välissä oli 4 prosenttia. Kiinnostus Suomen kansallispuistoihin on ollut kasvavaa koko 2000-luvun.
Metsähallituksen hoitamat kohteet Kanta- ja Päijät-Hämeessä ovat hyvin monipuolisia. Niihin kuuluu luontoarvoiltaan erilaisia kansallispuistoja, perinnetiloja, historiakohteita ja retkeilyalueita. Niiden suosio on vahvaa, mutta erilaiset syyt, kuten sää tai muutokset tapahtumatoiminnassa vaikuttavat vuotuisiin käyntimääriin.
Aulangon luonnonsuojelualue lisäsi vetovoimaansa – säällä on merkitystä
Aulangon peruskorjattu näkötorni avattiin yleisölle, mikä veti puoleensa lisää kävijöitä. Käyntimäärä vuonna 2023 oli lähes 378 000, mikä oli 7 prosenttia vuotta 2022 enemmän. Alueen kävijöiden rahankäyttövaikutus lähialueelle oli 18,7 miljoonaa euroa.
”Aulangon näkötornin korjaukseen saadut rahat lisäsivät jo muutenkin suositun kohteen käyntimääriä. Aulangon luonnonsuojelualue on suosittu lähivirkistyskohde, mutta sen historia-arvojen kunnostaminen tuo sinne matkailijoita. Tämä tuo myös rahaa paikallistalouteen”, sanoo tiimivastaava Tuula Peltonen.
Liesjärven kansallispuistoon tehtiin yli 50 000 käyntiä, ja tähän kasvuun vaikutti hyvä kesäsää. Se houkutteli paikalle paljon kävijöitä myös Korteniemen perinnetilalle. Päijänteen kansallispuistoon tehtiin 67 000 käyntiä. Siellä järvikansallispuiston ihailu onnistuu vesistömatkailun lisäksi kätevästi harjulta ja silloilta käsin.
Evon käyntimäärissä laskua – syynä suurleirin puute ja majavat
Evolla oli käyntimäärän lasku vuosien 2022 ja 2023 välillä, sillä vuonna 2022 Evolla oli kansainvälinen partiolaisten suurleiri. Toinen syy laskuun saattoi olla alueen runsas majavakanta, joiden toimeliaisuus aiheutti tulvia retkeilyalueen reiteille vuonna 2023.
Torronsuon käyntimäärän laskuun vaikutti alkutalven huono lumitilanne. Hienosta hiihtomaastostaan tunnettu kansallispuisto pysyi vetisenä perinteisten hiihtokuukausien aikana.
”Hoitamamme luonto- ja historiakohteet Kanta- ja Päijät-Hämeessä ovat hyvä esimerkki siitä monipuolisesta tarjonnasta, joita meillä on luontoon lähteville. Pitkäaikainen käyntimääräseuranta osoittaa hyvin myös sen kysynnän, joita näillä kohteilla on. Kasvua on ollut koko 2000-luvun”, sanoo tiimivastaava Tuula Peltonen Metsähallituksesta.
Kanta- ja Päijät-Hämeen kohteet 2023 (ensin vuoden 2023 luku, suluissa 2022 luku):
- Aulangon luonnonsuojelualue 377 800 (353 300) +7%
- Evon retkeilyalue 62 900 (82 300) -24%
- Komion luonnonsuojelualue 12 400 (14 200) -12%
- Liesjärven kansallispuisto 50 400 (48 200) +5%
- Korteniemen perinnetila 8800 (8700) +1%
- Melkuttimet 15 400 (15 500) -0,4%
- Päijänteen kansallispuisto 67 000 (24 900) Ei vertailukelpoinen luku aiempiin vuosiin, koska alueen käyntimäärälaskenta tarkentui, kun Pulkkilanharjun kävijät on saatu kattavammin laskentaan mukaan.
- Rapolan linnanvuori 19 000 (20 300) -5%
- Torronsuon kansallispuisto 58 000 (63 800) -9%
- Vehoniemenharju 24 700 (24 600) 0 %
Lisätietoja
- Valtakunnallinen tiedote käyntimääristä 2023: https://www.luontoon.fi/ajankohtaista
- Kaikkien kohteiden käyntimäärätiedot (metsa.fi): huomaa myös pääsivun alasivut
- Eri kohteiden paikallistaloudelliset vaikutukset (metsa.fi)