Dagmarin puiston luonto
Dagmarin puisto on noin 40 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, jonka Fiskars Oyj Abp on osana Suomen 100-vuotisjuhlaa vuonna 2017 luovuttanut sadaksi vuodeksi Metsähallituksen hoitoon, suomalaisten ja Suomen luonnon ystävien käyttöön.
Tämä myös Källvikeninä tunnettu alue on aina ollut suosittu päiväretkikohde paikkakuntalaisten keskuudessa, erityisesti perheiden ja nuorten parien uinti-, picnic- ja auringonottopaikkana. Alueella ei ole virallista uimarantaa. Lahteen laskevasta lähdepurosta veneilijät ovat täydentäneet tuorevesivarastojaan. Lue retkeilyn juomavesivinkit retkeilyn ABC:sta.
Dagmarin lähde
Puiston keskeinen osa on lähde, joka on saanut nimensä tanskalaissyntyisen prinsessa Dagmarin mukaan. Prinsessan elämä limittyi Suomen historiaan, kun hänestä tuli Venäjän keisarinna Maria Fjodorovna. Dagmarin lähde pulppuaa mereen Källvikenissä, suositun hiekkarannan tuntumassa, missä on myös muistomerkki kertomassa keisariparin vierailusta kohteella.
Dagmarin lähde purkautuu Salpausselän harjusta, joka syntyi viime jääkauden aikaisen jäätikön sulaessa noin 12 000 vuotta sitten. Kun pohjavesi on lähellä maan pintaa, syntyy ns. tihkuvesipintoja tai lähteitä.
Lähteiden ympäristössä kasvillisuus ja luonnon ilme poikkeavat paljonkin ympäröivästä, karuhkosta luonnosta. Erityisesti sammallajisto on hyvin rikasta. Metsä on reheväkasvuista ja runsaspuustoista.
Dagmarin puiston lähteissä ja tihkupinnoissa on vuonna 2017 tehdyssä kartoituksessa löydetty yli 40 eri sammallajia. Lähteille tyypillinen laji on lehtohavusammal, joka täällä esiintyy erityisen runsaasti. Harvinaista ja vaarantuneeksi luokiteltua harsosammalta on myös pieninä esiintyminä täällä.
Dagmarin puisto
- Perustettu 2016
- Pinta-ala 40 ha
- Fiskars Oyj Abp on siirtänyt Dagmarsparkenin Metsähallitukselle vuonna 2017 sadaksi vuodeksi eteenpäin.