Espoonlahden luonnonsuojelualue sijaitsee Suomen etelärannikon kapealla tammivyöhykkeellä. Alueella suojellaan ja hoidetaan merenrantaluontoa ja siihen kuuluvia lehtoja, jalopuumetsiköitä, niittyjä sekä näille ominaisia eliölajeja. Alue on osa 223 hehtaarin kokoista Natura-aluetta Espoonlahti-Saunalahti (ymparisto.fi).
Suojelualue on maaperältään pääosin savipitoista ja alavaa vanhaa meren pohjaa. Poikkeuksen tekevät kaksi alueella sijaitsevaa mäkeä: lehtoinen Fiskarsinmäki ja pohjoisempi hakamäki. Espoonlahti oli vielä 2000 eaa. leveä merenlahti, jolloin nykyisen suojelualueen kohdalla vain Fiskarsinmäen lakialue kohosi luotona merestä. Maan kohoamisen myötä merenpinta on nyt noin 15 metriä alempana. Maankohoaminen jatkuu edelleen ja tarjoaa mahdollisuuden seurata vähitellen paljastuvan maan kasvillisuuden luontaista kehitystä.
Suurin osa luonnonsuojelualueesta on niittyä ja ruovikkoa, ja noin kolmannes on umpeen kasvanutta, entistä hakamaata.
Luonnonsuojelullisesti merkittävin osa on kuitenkin Fiskarsinmäellä sijaitseva lehtoalue, jossa kasvaa pääasiassa metsälehmusta ja lisäksi muun muassa vuorijalavaa ja pähkinäpensasta. Lehtoalueen valtavat lehmukset muodostavat Suomen oloissa harvinaisen laajan lehmusmetsikön (3 ha). Erityisen komea Fiskarsinmäki on keväisin, jolloin mäen valtaavat kukkaloistollaan pystykiurunkannukset, kelta-, valko- ja sinivuokot, mukulaleinikit, lehtosinijuuret, imikät ja isokäenrieskat. Espoonlahti on myös tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Lisäksi alueella pesii muun muassa lehtopöllö, uuttukyyhky, pikkutikka ja naakka. Lahdella kalastelee kalasääski.
Osaa luonnonsuojelualueesta hoidetaan aktiivisesti: avointa niittyaluetta ja osaa ruovikosta hoidetaan laiduntamalla alueella karjaa. Laitumen avoimelta osalta jyrsittiin lokakuussa 2006 nurmilauhatuppaita, jotka eivät kelpaa karjalle ravinnoksi. Nurmilauhatuppaiden jyrsinnän lisäksi laitumella kasvavaa koivikkoa harvennettiin helmi-maaliskuussa 2007. Samalla koivikon alla kasvavat nuoret kuuset poistettiin ja hakamaalla kasvavien nuorten lehmusten ympärille avattiin kasvutilaa. Hoitotoimenpiteillä pyritään ylläpitämään ja parantamaan puustoisille hakamaille tyypillisen kasvi- ja hyönteislajiston elinolosuhteita. Lehtoalueelta puolestaan poistetaan kuusia lehtokasvillisuuden elinvoimaisuuden takaamiseksi. Alueen hoitotöitä on tehty myös lähiasukkaiden ja kasviharrastajien talkoin.