Iso-Palosen - Maariansärkkien reitit

Opasteviitat mäntymetsässä. Taustalla retkeilijä kävelemässä polulla kahden koiran kanssa.

Iso-Palosen - Maariansärkkien luonnonsuojelualueella on retkeilyreittejä kaikkiaan noin 30 km. Polut kulkevat pääasiassa valoisilla, helppokulkuisilla mäntykankailla. Niiden varrella on useita laavuja ja tulentekopaikkoja. Kosteikot on pitkostettu.

Reittien lähtöpisteet

Retkeilyreittien lähtöpisteitä ovat Matokankaan pysäköintialue Iso-Palosen länsipuolella ja Valkeiskankaan pysäköintialue Iso-Palosen koillispuolella. Molemmilla pysäköintialueilla on suomen-, englannin- ja venäjänkieliset maasto-opastetaulut.

Iso-Palosen - Maariansärkkien kartta (retkikartta.fi, avautuu uuteen ikkunaan).

Kolme ihmistä tutkii polun varrella olevia opasteviittoja. Ympärillä mäntymetsää.
Opasteviitat ohjaavat oikealle polulle. Kuva: Harri Tarvainen.
Kolme retkeilijää kävelemässä mäntymetsässä kulkevalla polulla.
Iso-Palosen reitti. Kuva Harri Tarvainen.
Kaksi retkeilijää kävelee mäntymetsässä kulkevalla polulla.
Pikku-Palosen reitti. Kuva: Harri Tarvainen.
Kolme retkeilijää ja kaksi koiraa kävelee mäntymetsässä kulkevalla polulla. Taustalla laavu, liiteri ja järvi.
Saunaniemi. Kuva: Harri Tarvainen.
Kosteikon läpi kulkevat pitkokset.
Iso-Palosen - Maariansärkkien reiteillä kosteikot on pitkostettu. Kuva: Eeva Pulkkinen.

Merkityt reitit

Iso-Palosen reitti, noin 13 km

Valkeiskankaan pysäköintialueelta Iso-Palosen ympäri. Polku on merkattu maastoon sinisillä maalimerkinnöillä.

HUOM! Myrsky on elokuun lopussa 2024 kaatanut sadoittain puita sekä Iso-Palosen järven etelä- että pohjoispuolella.

Pohjoispuolen reitti välillä Matalakankaan pysäköintialue - Papinsalmi on avattu ja se on kuljettavissa, mutta eteläpuolella reitti on edelleen tukossa. Ympyräreitti on toistaiseksi pois käytöstä.

Palvelut

Laavut tulentekopaikkoineen Iso-Palosen Tammalammenpurolla sekä Veräisen Saunaniemessä. Lisäksi tulentekopaikka Papinsalmessa.

Nähtävää

Polun varrella on mm. lapinhautoja, tervahaudan pohjia sekä viime sotien aikaisten taisteluhautojen jäännöksiä.

Puinen silta ylittää ojan. Vasemmalle avautuu järvi.

Pikku-Palosen reitti, noin 5 km

Rengaspolku Valkeiskankaan pysäköintialueelta Pikku-Palosen ympäri. Merkitty punaisilla maalimerkinnöillä. Yhdistettävissä Iso-Palosen polkuun.

Palvelut

Tulentekopaikka Papinsalmessa.

Männikössä kulkeva polku. Vasemmalla puiden takaa avautuu järvi.

Jäkäläsärkän reitti, noin 3,5 km

Iso-Palosen länsipuolella oleva rengaspolku. Lähtö Matokankaan pysäköintialueelta tai Valkeisvaarantieltä. Merkattu maastoon punaisilla maalimerkinnöillä.

Palvelut

Jäkäläsärkän reitin varrella ei ole tulentekopaikkoja (Oikunniemen laavu poistuu lähivuosina), mutta lyhyen piston päässä sijaitsee Tammalammenpuron laavu.

Nähtävää

Reitin varrella on mm. tervahaudan pohja sekä hautakämpän jäänteet.

Kaksi retkeilijää kulkee männikköisessä metsässä mäkeä ylös.

Kylmänsärkkien reitti, noin 16 km

Polku Kylmänsärkiltä Iso-Tahkosen kautta Ryti-Paloselle. Polulta yhteys mm. Elimyssalon luonnonsuojelualueelle.

Palvelut

Iso-Tahkosen laavu tulentekopaikkoineen sekä Iso-Palosen reitin palvelut

Nähtävää

Kylmänsärkät, Iso-Palosen reitin varrella on mm. lapinhautoja, tervahaudan pohjia sekä viime sotien aikaisten taisteluhautojen jäännöksiä.

Vesi- ja melontareitit

Järvimaisema joka on kuvattu kanootista. Etualalla kanootin keula ja lumpeita. Taustalla metsäistä järvenrantaa.
Iso-Palosella on kauniita maisemia melontaan. Kuva: Sanna Haverinen.
Ihminen istumassa sup-laudalla järvellä kesäisenä päivänä. Taustalla metsäistä rantaa.
Suppaillessa mieli saa levätä. Kuva: Harri Tarvainen.
Kaksi ihmistä melomassa järvellä kesäpäivänä. Taustalla havumetsäistä rantaa.
Melojat järvellä kauniina kesäpäivänä. Kuva: Harri Tarvainen.
Kaksi retkeilijää melomassa. Taustalla näkyy männikköä.
Retkeilijät melomassa. Kuva: Eeva Pulkkinen.

Kalliojoen reitti, pituus 40 km

Erämaan joki- ja järvireitti, jossa koskiryppäät seuraavat toisiaan. Kalliojoen reitti alkaa Iso-Palosen järveltä, jossa reitti on yhteydessä alueen retkeilyreitistöön. Kalliojoen reitillä järvien väliset jokiosuudet ovat lyhyitä ja kosket seuraavat ketjussa. Reitillä laskeudutaan alemmaksi ikään kuin portaita pitkin. Iso-Palosen ja Lentuan välillä on putousta noin 21 m. Reitin kokonaispituus Kuhmon keskustaan on noin 60 km, josta varsinaisen Kalliojoen reitin osuus on 40 km. Kalliojoen reitti kuuluu myös Kalliojoen yhteiskalastusalueeseen. Lue lisää Eräluvista (www.eräluvat.fi)

  • Reittiin kuuluvat vesistöt ovat Iso- ja Pikku-Palonen, Veräinen, Alanne, Kaurojärvi, Juolunkajärvi, Kalliojärvi sekä pääreittiin yhtyen Lentua ja Lammasjärvi.
  • Reitin jokiosuuksia ovat Saavanjoki, Juolunkajoki ja Kalliojoki. Huomattavimpia koskia ovat Kalastonkoski, Lohikoski, Nurronkoski, Poronkoski, Törmäkoski, Pystykoski ja Kattilakoski. Pääreitillä myös Lentuankosket.
  • Kalliojoen reitti kulkee lähes koko matkan asumattomia seutuja. Ainoastaan pienehkössä Kauronkylässä ja Kattilakosken seudulla on asutusta.
  • Kalliojoen reitin perattuja väyliä on vuosina 1978-79 kunnostettu kiveämällä koskiosuuksia. Veneilyä varten on kuitenkin jätetty 2-3 m leveä väylä.
  • Kalliojoen reitti soveltuu parhaiten kanoottiretkeilyyn. Iso-Palosen järven länsipäässä on vesillelaskupaikka. Reitin koskien vaikeusaste on I - III (melontajasoutuliitto.fi) koskesta riippuen (16 koskea ennen Lentuaa).

Viiksimojoen reitti

Melonta voidaan aloittaa myös Viiksimonjärvestä Viiksimonjokea pitkin ja edelleen Pieni-Tahkosen kautta Veräiselle, jossa jatketaan Kalliojoen reitillä. Matkalla on muutama pieni koski, jotka kivisyytensä vuoksi täytyy vähän veden aikana kiertää maitse.