Jämäsvaaran virkistysmetsä koostuu Jämäsvaaran, Hepovaaran ja Särkivaaran sekä Kalliojärven ja Katajakankaiden alueista. Jämäsvaaran alue muodostaa laajuutensa, eheytensä ja monimuotoisen luontonsa ansiosta poikkeuksellisen arvokkaan luontokohteen koko maan mittakaavassa.
Alueelle ovat tunnusomaisia laajat ehyet valuma-alueet, edustavat luonnonmetsät ja komeat vaaramaisemat. Jämäsvaaran laelta on kauniit näkymät alhaalla pilkottavalle Jämäsjärvelle ja sitä ympäröiviin metsiin. Soilta ja vesiltä voi vastaavasti ihailla vaarojen jylhiä kalliorinteitä.
Metsien, soiden ja vesistöjen mosaiikkia
Alueen metsät ovat pääosin luonnontilaisen kaltaisia. Vain paikoin on näkyvissä kantoja entisaikaisten hakkuiden jäljiltä. Monin paikoin puuston ikä ylittää 170 vuotta. Lahopuuta on runsaasti. Vaarojen jyrkillä, kallioisilla rinteillä ja lakialueilla metsät ovat niukkapuustoisia ja kituliaita männiköitä. Marjokangas Jämäsjärven pohjoisrannalla on 1900-luvun alun metsäpalon jälkeen luontaisesti kehittynyttä kuivahkon kankaan männikköä.
Vaarojen välisissä notkoissa on luonnontilaisia tuoreita kankaita ja korpisoita. Metsien välissä on rämesoita ja pieniä lettolaikkuja lähteisillä paikoilla. Alueella on runsaasti metsälampia ja pieniä puroja.
Alueen ytimen muodostaa kirkasvetinen Jämäsjärvi. Sen valuma-alue on lähes kokonaan luonnontilainen, hakkaamaton ja ojittamaton. Vain luoteiskolkassa sijaitsevalla yksityismaalla on vähäinen käsitelty alue. Kalliojärvi - Katajajärvi -järviketju on luonnonsuojelullisesti arvokas pienvesi. Kalliojärvi tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös leppoisalle melontaretkelle.
Lajiston monimuotoisuutta
Jämäsvaaran eläimistöön ja kasvillisuuteen kuuluu tyypillisiä kainuulaisten salomaa-alueiden lajeja. Linnustoltaan Jämäsvaara on erittäin edustava vanhan metsän alue, jolla esiintyy jatkuvasti mm. EU:n lintudirektiiviin kuuluvia vanhan metsän lajeja. Esimerkiksi metsäkanalinnut, palokärki ja pohjantikka sekä viirupöllö, kuukkeli, kuikka ja kaakkuri viihtyvät Jämäsvaarassa.
Jämäsvaaran aarniometsälajisto on monipuolinen sisältäen runsaasti uhanalaisia lajeja. Alue on tärkeää elinympäristöä vaateliaalle lahopuulla elävälle sammallajistolle. Jämäsvaarasta on löydetty mm. hitupihtisammal, joka on erittäin uhanalainen maksasammallaji. Alueella on runsaasti lahopuuta ja sieltä löydetty jopa 94 erilaista kääpälajia. Merkittävimpiä uhanalaisia kääpälajeja ovat haavanpökkelökääpä, kalkkikääpä, liilakääpä, punakarakääpä, rustikka, välkkyludekääpä, lumokääpä, sitruunakääpä, erakkokääpä ja mesipillikääpä.
Jämäsvaara sijaitsee liito-oravan levinneisyyden reuna-alueella, mutta siellä on tämän "lentävän rukkasen" pysyviä pesintöjä. Myös hyönteislajisto on monipuolinen. Alueella on myös havaittu mm. korpikolva, vaarantunut kovakuoriainen.