Kevon reitti
Kevon reitti on erittäin vaativa ja paikoin vaikeakulkuinen. Korkeuserot reitillä ovat suuret, sillä se kulkee useita kertoja ylhäältä avotunturista alas Kevon kanjoniin ja nousee uudelleen tunturiin. Reitti on paikoin myös erittäin kivinen ja louhikkoinen, mikä tekee siitä vaikeakulkuisen ja etenkin sateella liukkaan. Reitti kulkee useissa paikoissa lähellä jyrkänteen reunaa, jyrkkää kalliota tai jyrkkiä portaita pitkin.
Tunturipurot ylitetään kahlaamalla. Kevon kanjonissa Fiellogahjohka-joen ja Kevojoen ylitykset on ohjattu kahlaamoihin, joissa on apuna vaijeriin kiinnitetyt käsilenkit. Korkean veden aikaan veden virtaus voi olla kahlaamoissa voimakas. Reitti on merkitty maastoon hyvin, ja maastossa kulkeva polku on erittäin selvästi näkyvissä. Kartta ja kompassi tulee silti pitää mukana. Kevon reitin kulkemiseen tulee varata 3 - 5 päivää. Reitti ei ole esteetön. Reitti esitellään alla etelästä kohti pohjoista.
Suttesája - Luopmošjohka, 2 km
Suttesája eli Sulaoja on reitin eteläinen lähtöpiste. Sulaojalta lähdettäessä reitti kulkee alkumatkan tunturikoivikossa kumpuilevaa maastoa ja laskeutuu lopuksi Luopmošjohka-joen telttailualueelle. Tällä osuudella reitti on helppokulkuista hiekkakangasta.
Luopmošjohka - Ruktajávri, 10 km
Luopmošjohka-joelta lähdettäessä reitti johdattelee kulkijan Luomusjärvien (Luopmošjávrrit) välistä harjua pitkin Ruktajávrin autiotuvalle. Harjulla reitti kulkee koko matkan kumpuilevassa maastossa, joten pieniä nousuja ja laskuja on pitkin matkaa. Ennen Ruktajávrin autiotupaa reitti laskeutuu kapealle, kahden järven väliselle tasaiselle kannakselle. Reitillä on jonkin verran kiviä, mutta se on silti melko helppokulkuinen. Autiotuvan läheisyydessä on laavu päiväkäyttöä varten.
Ruktajávri - Suohpášája, 11,5 km
Ruktajávrin autiotuvan jälkeen kuljetaan jälleen tunturikoivikossa ja tämä osuus on helppokulkuista hiekkakangasta, joka kumpuilee hieman matkan aikana. Geavvogeašláttun jälkeen saadaan esimakua tulevista nousuista, sillä reitti nousee ensimmäisen kerran avotunturiin. Nousu on aluksi jyrkkä, mutta loivenee pian. Reitti kulkee avotunturissa useita kilometrejä, kunnes se laskeutuu seuraavalle leiriytymispaikalle. Reitti on tällä osuudella erittäin kivinen, mikä tekee siitä vaikeakulkuisen. Reitin varrella avotunturissa on suuri siirtolohkare. Laskun pituus on noin kaksi kilometriä. Aluksi lasku on loivahko, mutta lopussa se jyrkkenee. Telttailualueella on myös hirsikota päiväkäyttöön.
Suohpášája - Fiellogahjohka, 6,5 km
Telttailualueelta lähdettäessä reitti nousee taas jyrkästi tunturikoivikkoon. Nousu on lyhyt, mutta jyrkkä. Noin kilometrin päässä tulentekopaikalta Kevon kanjoni repeytyy äkisti kulkijan eteen. Tämä on reitin ehdottomasti upein nähtävyys. Reitti kulkee tästä eteenpäin jonkin matkaa kanjonin reunalla, kunnes se erkanee hieman kauemmas tunturikoivikkoon ja laskeutuu seuraavalle telttailualueelle puron varteen. Tämä lasku on jyrkkä, ja osuus ennen puroa laskeudutaankin portaita pitkin.
Purolta lähdettäessä on jälleen edessä jyrkkä nousu portaita pitkin. Nousun jälkeen reitti kulkee välillä avotunturissa ja välillä tunturikoivikossa. Tällä osuudella reitti laskeutuu muutaman kerran jyrkästi portaita pitkin tunturipurojen varteen ja nousee taas vastarinnettä takaisin ylös. Lopuksi laskeudutaan Kevon kanjoniin Fiellun putoukselle. Lasku on pitkä ja aluksi loiva, mutta erittäin jyrkkä lopussa. Myös tässä laskussa rinteen alaosassa on portaita. Portaiden jälkeen Fiellogahjohka-joki ylitetään vaijerikahlaamosta. Tällä osuudella reitti on kivinen ja paikoin matkalla on irtonaista maa- ja kiviainesta, joka tekee osuudesta vaikeakulkuisen. Telttailualueella on turvekammi päiväkäyttöön.
Fiellogahjohka - Roajášjávri, 9,5 km
Fiellun putoukselta jatkettaessa aloitetaan taas jyrkällä nousulla portaita pitkin ylös kanjonista. Nousu on aluksi jyrkkä, mutta kiipeää melko pian avotunturiin, jossa nousu jatkuu loivempana ylös tunturin rinnettä. Nousun kokonaispituus on kolmisen kilometriä. Nousun jälkeen reitti kulkee avotunturissa, välillä tunturisoita pitkin. Avotunturissa reitti on kivinen, mutta maaston muodoiltaan tasaista. Tunturisuot ovat vähemmän kivisinä helpompikulkuisia osuuksia. Lopuksi laskeudutaan taas kanjoniin komeiden mäntykankaiden lomitse. Lasku alkaa loivana, mutta jyrkkenee pian. Rinteen alaosa on erittäin jyrkkää ja jälleen rinne päättyy portaisiin.
Roajášjávri - Gamajohsuohpášája, 4,5 km
Telttailualueelta reitti jatkuu vaihteeksi tasaista, mutta kivistä maastoa pitkin ensimmäiseen Kevojoen (Geavvu) ylittävään vaijerikahlaamoon. Kahlaamo on noin kilometrin päässä telttailualueesta. Toisella puolella jokea reitti jatkuu edelleen tasaisena, mutta kivisenä läpi rehevän joenvarsikasvillisuuden vaijerikahlaamoon saakka. Kahlaamon jälkeen reitti kulkee vielä pienen matkan jokivartta ennen nousua avotunturiin. Tällä kertaa ei nousta portaita pitkin, vaan aluksi erittäin jyrkkää ja kivistä kallion laitaa ylös. Reitti loivenee pian tasaiseksi tunturinrinteeksi, vaikka nousu jatkuukin vielä kilometrin verran telttailualueelle. Telttailualueella on myös kotalaavu sääsuojaksi.
Gamajohsuohpášája - Njaggaljávri, 8 km
Telttailualueelta reitti jatkuu avotunturissa tehden muutamia loivia nousuja ja laskuja tunturiharjanteiden yli. Osuuden puolivälissä reitti tekee jyrkän laskun alas tunturipurolle ja nousee saman tien takaisin korkeuksiin. Alarinteessä on sekä nousun että laskun puolella raput. Tämä osuus päättyy Njaggaleapme -telttailualueelle (Gaskkamuš Njaggaljávri), mutta ennen sitä on edessä reitin jyrkin lasku. Lasku on jälleen pitkä ja alkaa loivasti, mutta jyrkkenee pian. Lasku on välillä erittäin kivinen ja jyrkkä ja päättyy hyvin jyrkkiin portaisiin, joissa on useita satoja askelmia. Reitti jatkuu taas jyrkällä, lyhyillä portailla varustetulla nousulla pois jokivarresta. Seuraavan kilometrin ajan reitti kumpuilee ylös ja alas erittäin kivistä ja louhikkoista maastoa päättyen telttailualueelle Kevojoen varteen. Telttailualueella on kuivakäymälä, puuliiteri sekä tulentekopaikka.
Njaggaljávri - Beahcelávojávrrit, 3 km
Telttailualueelta reitti jatkuu Kevojoen vartta alajuoksun suuntaan. Tämän osuuden alkupäässä on reitin yksi vaikeimpia nousuja. Reitti nousee lähes pystyjyrkkää kallionseinämää muutaman askelman verran kallioon kiinnitettyjä askelmia pitkin. Apuna nousussa on myös köysikaide. Ennen kahlaamoa reitti tasoittuu ja loppumatkan se kulkee loivasti kumpuilevassa joenvarsikoivikossa. Kevojoki ylitetään vaijerikahlaamosta telttailualueelle.
Beahcelávojávrrit - Guoikgáhritája, 3,5 km
Reitti jatkuu edelleen alhaalla kanjonissa halki mäntykankaan. Kanjonista noustaan pois ensin portaita pitkin ja sitten kumpuilevassa ja kivisessä maastossa aina telttailualueelle saakka.
Guoikgáhritája - Silkeája, 3,5 km
Telttailualueen jälkeen reitti nousee vielä, mutta huomattavasti loivemmin. Nousun jälkeen reitti on tasaista ja helppokulkuista. Geamus Balddotjávri-järven ja Stuorra Balddotjávrin välisen kannaksen ja suoalueen ylittäminen käy vaivattomasti pitkospuita pitkin seuraavalle telttailualueelle.
Silkeája - Ganešjávri, 2,5 km
Viimeiset kilometrit ennen päätepistettään, Kenesjärveä, reitti mutkittelee alaspäin osittain kivistä kangasmaastoa. Reitti päättyy portaisiin ja jyrkähköön laskuun Kenesjärvelle.
