Korouoman alueella on näkyvissä ihmisen toiminnan jälkiä aina 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Alueen metsiä on hyödynnetty vuosikymmeniä, ja puuta on uitettu pitkin Korojokea ja sen sivujokia. Uiton aikaisia jäänteitä ja jälkiä löytyy Kurttajoelta Koivukönkään seudulta, Saukkovaarasta laskeutuvan polkutien varresta (uittomiesten kotuksen eli rakennelman jäänteet) sekä Korojoen keskivaiheilta (uittorännin jäänteet).
Alueen erämaatalojen lampaat ja karja ovat laiduntaneet rotkolaakson pohjalla ja luonnonniityiltä on niitetty heinää karjan rehuksi ja varastoitu latoihin. Vanhoja ladon pohjia on vielä näkyvissä jokivarressa. Korouoman luonnonniittyjä hoidetaan vuosittain niittämällä ja osa alueen ladoista on kunnostettu jälkipolville nähtäväksi.
