Varhaisimmat tiedot asutuksesta Laajalahdella ovat peräisin 1200-luvulta. Maanviljelys ja rantaniittyjen laidunnus hallitsivat maisemaa aina 1900-luvun puoleenväliin saakka, mikä vaikutti lahden rehevöitymiseen. Suurin rehevöittävä vaikutus oli kuitenkin Talin puhdistamon ja Iso-Huopalahden kaatopaikkatoiminnan alkaminen 1950-luvulla. Toiminnan tuloksena uposkasvillisuus hävisi alueelta lähes kokonaan. Puhdistamo- ja kaatopaikkatoimintojen loputtua lahden luonto on alkanut pikku hiljaa elpyä: uposkasvillisuus on lisääntynyt ja vesilintulajit ovat runsastuneet.
Laajalahden keskeinen sijainti ruuhka-Suomessa on vaikuttanut paljon siihen. Esimerkiksi 1950-luvulla Otaniemeen rakennetun Teknillisen korkeakoulun kampusalueen täyttömaa-alueet nielaisivat kolmanneksen ruovikkoalueesta. Myös keskeiset liikenneväylät, kuten Turunväylä ja Kehä I, ovat rajanneet alueen tiiviisti.
Alueen rajalla sijaitseva Villa Elfvik (espoo.fi) on rakennettu viime vuosisadan alussa. Espoon kaupunki saneerasi talon 1990-luvun vaihteessa, jonka jälkeen se on toiminut Espoon kaupungin luontotalona.
