Lauttavaaran nähtävyydet ja historia

Lauttavaaran nähtävyys on sen pienellä alalla esiintyvä luonnon monimuotoisuus, jota esittelevät alueen luontopolku ja numeroidut tehtäväpaikat. Reitin korkeimman kohdan kallioalueelta avautuu kaunis näkymä kauempana alhaalla siintelevälle Lammasjärvelle. Luonnontilaisen puron solinaa on rauhoittavaa kuunnella. Polulta syrjässä läheltä laavua löytyy komea pirunpelto.

Luontopolku on perustettu ja luonto-opastustoimintaa on erityisesti kehitetty Interreg III A Karjala -projektissa Paluu lähteille - luonto-opastusta perinteitä vaalien -hankkeessa. Hankkeessa tuotettiin myös monipuolinen Paluu lähteille -luonto-opetusaineisto (julkaisut.metsa.fi).

Kivelän taloautio

Kivelän tila on rakennettu 1930- tai 1940-luvulla. Talo autioitui ja rakennukset on hävitetty, mutta peltoa on niitetty vielä 1980-luvulla.

Tällaista talonpaikkaa, missä ei enää ole rakennuksia, mutta missä selvästi näkyy jälkiä pysyvästä asutuksesta, kutsutaan taloautioksi. Lauttavaaran luontopolku kulkee Kivelän pihan kautta.

Metsillä on ollut monia käyttötarkoituksia

Alueen luonto kertoo ihmisen toiminnasta eri aikakausina. Metsiä on aikojen mittaan käytetty moniin tarkoituksiin: pelloksi, tervanpolttoon, puun tuottamiseen, keräilyyn ja metsästykseen sekä kulkemiseen.

Kivelän taloaution pellot on raivattu metsästä 1930-1940-luvulla. Peltoa on viimeksi niitetty 1980-luvulla ja nyt ne ovat palautumassa metsäksi. Metsittyminen alkaa lehtipuiden kasvulla ja jatkuu havupuiden kotiutumisella.

Pysäköintialueen lähellä yhtenä luontopolun kohdealueena on vanha tervahaudan pohja. Luontopolun ulkopuolella on pari muutakin tervahaudan pohjaa.

Pysäköintialueen vieressä olevaa metsää on harvennettu ja lannoitettu. Uusin monitoimikoneella käsitelty alue on Kuikkapurolle johtavan polun varressa. Jo ennen nykymuotoista metsätaloutta metsästä kerättiin puita rakennushirsiksi ja polttopuuksi.

Monimuotoinen metsä tuottaa monipuolisesti marjoja ja sieniä, joilla on myös taloudellista merkitystä. Erilaisten yrttien, teeainesten ja rohdoksien keräys on lisääntymässä. Koristejäkälän keruu tuottaa parhailla kankailla enemmän kuin siellä kasvavan puuston arvo on. Myös metsästystä on harrastettu ja harrastetaan edelleen paljon.

Alueella on joitakin vanhoja polkuja, joita on kuljettu talosta toiseen, järven rantaan, heinäniityille, metsästys- ja marjastusmaille jne. Uudempaa käyttöä osoittavat alueella risteilleet latu-urat ja moottorikelkkaura sekä uusimpana alueen 2,5 km pitkä luontopolku.