Maailman puhtain ilma

Kuvan taka-alalla tunturiketju. Kuvan etuosassa lähikuvassa tunturin rinnettä.
 

Maailman puhtain ilma mitataan Pallaksella

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa mitataan maailman puhtainta ilmaa. Puhtaan ilman positiivinen merkitys elämänlaadulle ja eliniälle on tieteellisesti todennettu. Lapin ilman saastepitoisuudet ovat tyypillisesti noin puolet Etelä-Suomeen verrattuna. Mitatusti puhtain ilma sijoittuu Ilmatieteen laitoksen mukaan noin sadan kilometrin säteelle Pallaksen tutkimusasemasta. Hyvällä omalla tunnolla voi siis sanoa, että Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa retkeillessä hengittää maailman puhtainta ilmaa.

Samaan aikaan kun vähähiilisyyteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen, luonnon kestävään käyttöön ja ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä luonnon puhtaudesta huolehtimiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita, on luontomatkailun suosio ja sitä kautta luonnon käyttö matkailussa lisääntynyt. Näiden asioiden yhteensovittamista on pyritty auttamaan Puhtaan ilman hankkeissa (metsa.fi). Muonion kunnan kehittämishankkeissa osatoteuttajina ovat toimineet Metsähallituksen Luontopalvelut, Ilmatieteen laitos ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Pallas Supersite - huippututkimusasema

Kuvassa puinen rakennus tunturin laella. Taustalla kesäinen tunturimaisema.

Pallas on ilmanlaadun mittauksen tärkeimpiä paikkoja Suomessa. Ensimmäinen sääasema perustettiin Pallasjärven lähelle jo vuonna 1935. Ilmakehän koostumuksen mittaukset aloitettiin vuonna 1991 ja Sammaltunturin asema perustettiin vuonna 1994. Nykyisin Pallaksella on huippututkimusasema. Se koostuu ilmakehän ja ekosysteemin sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimukseen soveltuvasta monipuolisesta infrastruktuurista. Se osallistuu lukuisiin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin tutkimusohjelmiin. Pallas sijaitsee Muoniossa, 170 km napapiiriltä pohjoiseen ja on osin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella.

Ilmatieteenlaitoksen tutkimusasemilla voi vierailla vuosittain vain rajoitettu määrä asiakkaita. 360-videoiden avulla kuka tahansa voi nyt vierailla tutkimusasemilla virtuaalisesti. Videoilla tutkijat kertovat asemalla tehtävästä ilmakehätutkimuksesta ja tutkijan arjesta. Tutustu Pallaksen tutkimusasemiin tarkemmin (discovermuonio.fi).

Pallas ilmanlaatuindeksi

Hankkeessa tuotetun Pallas ilmanlaatuindeksin avulla voidaan seurata ilmanpuhtautta. Se kuvaa eri alueiden pienhiukkastasoja numeraalisesti ja visuaalisesti. Ilmansaasteista pienhiukkaset (halkaisija on alle 2,5μm) ovat vaarallisimpia terveydelle. Esimerkiksi palamisprosessit tuottavat pienhiukkasia. Indeksissä on ensimmäistä kertaa mukana myös mustan hiilen (BC) pitoisuus. Musta hiili on pienhiukkasten komponentti. Se muodostuu fossiilisten polttoaineiden, biopolttoaineiden ja biomassan epätäydellisestä palamisesta.

Nämä erityisen tarkat mittaukset antavat mahdollisuuden kuvata Pallaksen hyvää ilmanlaatua paljon tarkemmin kuin mihin perinteiset ilmanlaatuindeksit kykenevät. Pallas ilmanlaatuindeksissä on kolme superpuhdasta laatuluokkaa perinteisen, maailmalla käytetyn, Hyvä-luokituksen alapuolella. Näistä puhtain on Mitatusti Maailman Puhtain ilma.

Kuvassa numeraalisia lukuja, jotka kuvaavat ilman puhtautta. Lukujen taustalla tunturimaisema auringonlaskunaikaan.

Pallas ilmanlaatuindeksi (discovermuonio.fi).

Virtuaalimatka Pallastuntureille

Virtuaalimatkan Pallastuntureille voi tehdä mistä vain, se on ekologinen ja helposti toistettava. Sovelluksen avulla voi tutustua alueen kahdeksaan vuodenaikaan, kokea tunturin talvimyrskyn tai ihailla koko tunturimaisemaa valaisevia revontulia. Sovelluksessa pystyy muuttamaan tai seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutusta säätämällä keliolosuhteita, vuodenaikaa, vuorokaudenaikaa, sadetta, lämpötilaa tai pienhiukkaspitoisuuksia. Virtuaalimatkalle pääsee lataamalla VR-ohjelmiston Discover Muonion mediapankista (discovermuonio.fi). Virtuaalimatkasta on tehty myös selainversio (aipi.frostbit.fi).

Hankkeen tunnuksia.The Purest Air -verkkosivusto ja sen materiaali on tuotettu hankkeissa, jotka ovat toteuttaneet Muonion kunta, Metsähallituksen Luontopalvelut, Ilmatieteen laitos ja Lapin ammattikorkeakoulu. Hanketta ovat rahoittaneet EAKR, Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 ja Lapin liitto.