Keitaiden ja aapojen vuorottelua
Kasvit
Linnut
Reposuo koostuu kahdesta laajasta avosuoalueesta, joiden välissä sijaitsee Reposaarten metsäinen maasaareke ja Olpperinlampi. Suota reunustavat Pankajärven puolella taimikot ja Ruunaantien puolella kaunis harjujakso.
Jokainen suo on omanlaisensa
Soilla retkeillyt tietää, että kahta täysin samanlaista suota tuskin löytyy. Reposuo-Kalliolahdensuo on Pohjois-Karjalan keidassoiden ja Pohjanmaan aapasuoalueiden rajavyöhykkeellä, joten sillä on sekä keidas- että aapasuo-osia. Suotyyppien vaihtelua ja kasvillisuuden kirjoa on kiintoisaa seurata polun varrelta.
Lintusuo
Reposuo herää talven jälkeen vilkkaaseen elämään muuttolintujen palattua kaukomailta. Hetkittäin Reposuo on täynnä lokkien huutoja, kun ne äänekkäästi puolustavat pesiään. Sääksen liidellessä järven yllä kurjet puolestaan käyskentelevät varovaisesti suolla. Reposuo on linnustollisesti arvokas pesimäalue sekä suosittu muutonaikainen levähdyspaikka. Alue tarjoaa ihanteelliset elinolosuhteet monille lintulajeille.
Satunnaiset suolla liikkujat
Reposuo-Kalliolahdensuolla taivaltaa silloin tällöin karhuja, susia ja kettuja ohikulkumatkallaan. Joskus metsäpeurakin käväisee alueella. Arkoja eläimiä voi onnistua näkemään luontotornista. Metsän kätköissä asustelee jokunen liito-orava, joiden olemassa olosta kertovat papanajätökset haapojen tyvillä.
Keitaiden ja aapojen vuorottelua
Kun Reposuota tarkastelee lintutornista tai polun korkeimmilta kohdilta, huomaa soiden pintaan eloisuutta tuovat juovat. Säännöllinen kuviointi muodostuu samansuuntaisesti sijoittuneiden mättäiden ja vetisten pintojen vuorottelusta. Juovikkuus syntyy suon kaltevuuden ja roudan yhteisvaikutuksesta.
Alueen tasaiset aapasuot ovat keidassoita vetisempiä ja ravinteikkaampia. Tämän vuoksi aapasoilla kukoistaa monimuotoinen kasvilajisto. Leväkkö on yksi Reposuon yleisimmistä kasveista. Se viihtyy märillä, rahkasammalmättäiden välisillä vesipinnoilla. Keskikesällä leväköt loistavat kauemmaksikin kirkkaanvihreinä. Syksyllä leväkköalueet värittävät maisemaa ruosteenruskeaksi.
Reposuon keidassuot rajautuvat melko jyrkästi aapasuoalueeseen. Välimaastossa suo lainehtii korkeana ja syvän vihreänä saramerenä. Suosaroja on niitetty karjan rehuksi vielä 1950-luvulla.
Karuilla keidas- eli kohosoilla rahkasammalturve muodostaa suon keskelle reunoja korkeammalla olevan kerroksen. Keidassuot elävät sadeveden mukana tulevien ravinteiden varassa. Niin ollen suon turve on niukkaravinteista, jonka vuoksi keitaiden keskiosien kasvillisuus on vaatimatonta. Heinäkuussa suomaisemaa koristavat valkopiirtoheinän valkeat tähkät.
Reposuon metsäsaarekkeissa suo on ruskorahkasammaleen peittämää karua rämettä, jossa kasvaa kituliaita mäntyjä. Rahkamättäitä värittävät muun muassa vaivero, isokarpalo, pikkukarpalo, suokukka ja pyöreälehtikihokki.
Petollisen kauniit suokasvit
Alkukesällä Ketunlenkillä liikkujan silmiä hivelee vaaleanpunaisten kukkien runsaus. Suokukan hentojen kukkien kauneus on kuitenkin petollista, sillä suokukka on myrkyllinen.
Reposuolla lymyävät myös elintavoiltaan suon erikoisimmat asukit: lihansyöjäkasvit. Näitä ovat rämemättäillä viihtyvä pyöreälehtikihokki, vesirimpien pintojen pitkälehtikihokki ja vedessä vapaana kelluvat vesiherneet.
Vesiherneet ja kihokit saavat hyönteisravinnosta typpiravinteita, joita niiden kasvupaikoilla on niukasti saatavilla. Kihokit saalistavat lehtiensä punaisilla pyyntikarvoilla, jotka erittävät tahmeita, liuottavia pisaroita. Vesiherneen ansana on pyyntirakkula, jonka sisällä on alipaine. Kun esimerkiksi vesikirppu hipaisee rakkulan herkkiä karvoja, niin rakkula aukeaa sisäänpäin ja vesivirta imaisee saaliin sisään.
Soiden linnut
Reposuon linnuston näkyvin ja kuuluvin osa ovat lokit. Turvallisesti yhdyskunnissa pesivät naurulokit, pikkulokit ja kalatiirat kohoavat aika ajoin pilvenä ilmaan torjumaan rauhanhäiritsijöitä, kuten esimerkiksi variksia. Kauempana avosoiden keskellä viihtyvät omassa rauhassaan kala- ja harmaalokit erillään muista lokeista.
Kahlaajista esimerkiksi iso- ja pikkukuoveja, liroja, kapustarintoja ja valkovikloja pesii rinta rinnan rauhallisilla avosuo-osilla. Reposuolla vierailee satunnaisesti myös mustaviklo. Kahlaajista huomiota herättää erityisesti suokukkokoiras komeine höyhenkaulureineen. Taivaanvuohi puolestaan piileskelee allikoiden tuntumassa.
Keidassuon lampareissa eli allikoissa viihtyvät vesilinnuista muun muassa tavit, haapanat sekä jouhi- ja heinäsorsat. Jopa vaatelias heinätavi pesii Reposuolla.
Reposuon ovat jakaneet kaksi laulujoutsenparia, jotka vartioivat mustasukkaisesti omia suon puoliskojaan. Rantaviivan tuntumassa puolestaan pesivät arat kuikat ja kurjet. Kuikat oleilevat enimmäkseen Pankajärven puolella, mutta kurjet kulkevat varovaisina suojaisilla suoalueilla.
Pesiviä petolintuja
Lintutornista voi nähdä mm. kalasääsken kaartelevan taivaalla. Sääksien lisäksi avosuolla saalistavat ampuhaukat ja nuolihaukat. Haukkojen kiivaat varoitukset kaikuvat ilmassa kulkijan tullessa liian lähelle pesää.
Runsas kanalintukanta
Kevätaamuina avosuolta kantautuu teerien kiihkeä pulina. Suolla ja kankailla kulkija voi säpsähtää metson lentoon lehahdusta tai riekon käkättävää naurua. Metsäsaarekkeilta voi maasta löytää pieniä hiekkapainanteita, joissa kanalinnut käyvät kylpemässä. Reposuolla pesii kanalintulajeista myös pyy.
Metsän laululinnut
Metsäsaarekkeissa laulavat rastaat ja rämeisissä kuusikoissa puolestaan pohjansirkut. Taimikot ovat pajulintujen, peippojen ja metsäkirvisten asuinaluetta. Suonreunan mäntykankaalta korviin kantautuu hernekertun pirteä laulu.