Ainutlaatuinen aapasuokokonaisuus
Teuravuoma - Kivijärvenvuoma on osa yhtä Suomen suurinta suoaluetta ja samalla Länsi-Lapin tärkein suokokonaisuus. Alue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja sen pinta-ala on noin 58 km². Teuravuoma - Kivijärvenvuoma on ollut myös vuodesta 2004 lähtien osana Ramsarin sopimusta, joka on kansainvälinen kosteikkojen suojelua koskeva sopimus.
Teuravuoma - Kivijärvenvuoma muodostuu kolmesta aapasuokokonaisuudesta: Kivijärvenvuoma, Taipaleenvuoma ja Teuravuoma. Kivijärvenvuoma on metsä- ja rämesaarekkeiden pilkkoma aapasuo, jonka suot ovat pääasiassa vähä- ja keskiravinteisia. Taipaleenvuoma on valtaosin vähäravinteista suota ja Teuravuoman aapasuoalueen muodostavat laajat runsasravinteiset avosuot, rimpiletot, joiden keskellä on Pikku Kivijärvi.
Alueesta huomattava osuus (12 %) on lettoja. Puustoisten soiden eli rämeiden ja korpien osuus alueesta on noin neljännes. Alue ei ole täysin luonnontilassa, joten ennallistamistöitä (metsa.fi) on tehty runsaasti. Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa alueen luonnontilaisuus ja luonnollinen vesitasapaino.
Teuravuoma - Kivijärvenvuoma kuuluu Lapin vihreäkivivyöhykkeeseen, jolle tunnusomaista ovat vulkaaniset eli tuliperäiset kivet. Luonnonmetsiä alueella on pieninä metsäsaarekkeina. Pääosin kuusivaltainen luonnonmetsä on puustoltaan yli 200-vuotiasta.
Lintujen ja kasvien moninaisuutta
Linnustoltaan Teuravuoma - Kivijärvenvuoma on erittäin edustava ja yksi Keski-Lapin parhaista lintualueista. Seudulla on tavattu liki 100 lintulajia, joista osa on uhanalaisia. Teuravuoman - Kivijärvenvuoman alueella pesivät mm. metsähanhi, kurki, laulujoutsen, pikkutikka, metso sekä todella runsaslukuinen sorsa- ja kahlaajalajisto.
Aapasuot ovat arvokkaita linnustonsuojelukohteita. Ne tarjoavat ympäristönsä monimuotoisuudesta johtuen hyvät lisääntymis- ja ruokailuympäristöt monille lajeille. Aapasuot ovat myös merkittäviä levähdyspaikkoja muuttaville lajeille.
Teuravuoman - Kivijärvenvuoman alueella on laajoja, luonnontilaisia rämeitä ja lettoja. Alueella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä putkilokasvi- ja sammallajeja, kuten esim. kiiltosirppisammal. Maanilviäislajeista silmälläpidettävien joukkoon kuuluu lettosiemenkotilo.