Tiilikkajärven historia
Tiilikanaution torppa
Tiilikanautiossa asui väkeä 1800-luvun alkupuolelle asti, jonka jälkeen paikka oli autiona 1920-luvulle saakka. Pitkään uskottiin, että Tiilikanautio oli kuuluisan rajakapteeni Olli Tiaisen synnyinkoti, mutta uudempi tutkimus on osoittanut että hänen kotipaikkansa oli Pajujärvi noin 20 km päässä Tiilikanautiosta.
Nykyisin torppa on yleisölle avoin nähtävyyskohde. Tiilikanautiossa on myös nähtävissä jäänteet hyttihaudasta, jossa järvimalmia on sulatettu raudaksi. Lue lisää Tiilikanautiosta.
Menneisyyden merkkejä
Vuonna 1595 Ruotsin ja Venäjän välille solmitun Täyssinän rauhan raja kulki Tiilikka-järven kautta, jossa on tänä päivänäkin nähtävissä vanha rajakivi.
Täyssinän rauhan jälkeen 1600-luvulla Rautavaaralle levisi pysyvä asutus. Kansallispuiston metsillä, soilla ja rannoilla on erilaisia merkkejä ihmisen toiminnasta. Puistossa on esimerkiksi kuoppia muuraushiekan ja tervaskantojen noston jäljiltä. Soilla on puolestaan kuiviketurpeen nosto- ja kuivatuspaikkoja.
Myös uittoperinne näkyy Tiilikalla
Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi seudulla 1870-luvulla. Sammakkojärven eteläpäähän rakennettiin pato eli tammi. Tammen rakenteet toimivat nykyään retkeilysillan kannattimina. Uittomiehet asuivat aluksi maakorsussa, kunnes vuonna 1946 rakennettiin Uitonkämppä. Uitot loppuivat 1950-luvulla, jolloin kämpän käyttötarkoitus muuttui tarpeen mukaan.
Myös Itkonjoki on aikoinaan perattu uiton edistämiseksi. Sittemmin puiston jokia on ennallistettu eli palautettu kohti uittoa edeltävää tilaa.
Lisätietoja Tiilikkajärvestä
- Perustettu 1982
- Pinta-ala 72 km²
Tiilkkajärven kansallispuiston tunnus on Täyssinän rauhan rajakiven merkinnät.