Varhaista asutusta Aulangolla
Hämeessä on ollut asutusta jo yli 10 000 vuoden ajan. Aulangolla ihmisen kädenjälki näkyy lähes kaikissa luonnonsuojelualueen osissa. Jo ajanlaskumme alussa Aulangonvuorella sijaitsi kulttipaikka ja suojalinnoitus. Niihin aikoihin vuori lienee ollut paljaaksi hakattu. Alueella on myös laidunnettu karjaa ainakin keskiajalta lähtien, joten täysin luonnontilaista metsää ei alueella ole ollut pitkiin aikoihin. Suojalinnoitus hävitettiin 1200-luvun puolivälin aikoihin, jolloin ruotsalaiset ryhtyivät rakentamaan omaa linnoitustaan, Hämeen linnaa, parin kilometrin päähän Vanajaveden vesireitin varrelle.
Luonnonsuojelualueella on kaksi kyltein merkittyä muinaisrantaa: Yoldia-meren ranta noin ajalta 8000 eaa sekä Ancylus-järven ranta ajalta 6500 eaa.
Puistometsän historia alkaa
Puistometsän historia alkoi vuonna 1883, jolloin Venäjällä asetehtailijana rikastunut eversti Hugo Standertskjöld (1844-1931) osti Vanajaveden rannalta Karlbergin kartanon tiluksineen. Karlbergin kartanon päärakennus sijaitsi nykyisen hotelli Aulangon paikalla, mutta alkuperäinen kartanorakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928.
Vuosina 1883-1910 Standertskjöld toteutti mahtavan hankkeen ja palkkasi 250 työmiestä rakentamaan tiluksilleen englantilaistyyppisen puiston. Näin alueelle muodostuivat muun muassa isot tekolammet Joutsenlampi ja Metsälampi, näyttävät graniittilinnan rauniot, uusia teitä noin 14 km, näköalaterasseja ja huvimajoja. Vuonna 1907 entiselle muinaislinnan paikalle Aulangonvuorelle rakennettiin 33 metriä korkea näkötorni. Lisäksi alueelle istutettiin ulkomaisia puulajeja, kukkia ja pensaita. Toimipa alueella 1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomen ensimmäinen eläintarhakin, jossa pidettiin muun muassa peuroja, isokauriita (ent. saksanhirvi), fasaaneja ja riikinkukkoja. Puisto oli avoin kaikille kaupunkilaisille ja matkailijoille.
Kohti nykypäivää
Eversti Standertskjöldin tahtona oli, että puisto säilyisi jatkossakin kaikille avoimena ajanviettopaikkana. Everstin voimien heiketessä Hämeenlinnan kaupunki hankki alueen omistukseensa vuonna 1926 ja neljä vuotta myöhemmin puistometsä rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi Hämeen läänin maaherran päätöksellä. Rauhoituksen seurauksena alueelle laadittiin hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti sinne istutettiin runsaasti lisää ulkomaisia puulajeja pieniksi metsiköiksi ja puuryhmiksi. Suurin osa puistometsän nykyisistä puista on peräisin näistä 1930-luvun istutuksista, mutta joitakin yksilöitä on vielä elossa myös everstin ajoiltakin.
Puistometsä siirtyi valtion omistukseen vuonna 1963. Vihdoin vuonna 1991 puistometsä rauhoitettiin lain voimalla ja muodostettuun luonnonsuojelualueeseen liitettiin viereinen 50 hehtaarin suuruinen luonnonhoitometsä. Vuodesta 2002 lähtien luonnonsuojelualue on ollut Metsähallituksen hallinnassa. Luonnonsuojelualue on osa Suomen ensimmäistä kansallista kaupunkipuistoa (hameenlinna.fi)
