Kalajanvuori
Enonniemen kupeessa kohoava Kalajanvuori oli jo 1800-luvulla tunnettu näköalapaikka, jonka laelle kiivettiin ihailemaan länteen Konnevedelle ja itään Hankavedelle avautuvia maisemia. Kansallispuiston mahtavimman mäen korkeus on 211 metriä merenpinnasta ja 77 metriä viereisestä Vuori-Kalajan lammesta.
Kalajanvuorelle johtaa Kalajan kierros (4,6 km), joka lähtee Kalajan pysäköintialueelta. Kalajanvuoren etelärinteen vanhassa metsässä reitin vartta reunustavat korkeuksiin kurottavat jättiläishaavat. Vuori-Kalajan lammen rannassa on tulentekopaikka, puolikota ja esteetön käymälä.
Lanstun karsikko
Pohjois-Lanstun saaressa kulkija kohtaa kuolleiden karsikon. 1800-luvulla kirkkomatka vei Konnevedeltä Rautalammin emäpitäjään. Saattomatkan keskivaiheilla pysähdyttiin ympäristöstä selvästi erottuvaan Lanstunsalmeen, jossa vainajan nimi ja kuolinaika kaiverrettiin puunrunkoon. Kapea salmi muodosti symbolisen rajan elävien maailman ja tuonpuoleisen välillä. Uskottiin, että kun kummittelemaan lähtevä vainaja näkisi petäjän kyljessä oman nimensä ja ristin, hän ymmärtäisi pysähtyä tälle rajalle. Karsikkopuita on Pohjois-Lanstun kalliorannalla yhä kymmenen, mutta melkein kaikki kaatuivat Asta-myrskyssä vuonna 2010. Eniten kaiverruksia sisältävä karsikkopuu on siirretty Konneveden kotiseutumuseoon.
Toussunlinnan kalliomaalaus
Kansallispuiston kaakkoislaidalla, Hankaveden rannalla kohoavan Toussunlinnan pystysuorasta kallioseinämästä on löydetty yksi Pohjois-Savon harvoista kalliomaalauksista. Ihmishahmoksi ja katkelmallisiksi hirvikuvioiksi tulkitun maalauksen voi nähdä ainoastaan veneestä tai jään päältä. Osan vuotta maalaus on veden alla. Muistathan, että kalliomaalaukset ovat muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja.
Käpynän ukko
Käpynänvuoren rinteellä vesilläliikkujia tarkkailee veikeäilmeinen vuorenhaltija. Muikeasti hymyilevä ukko näyttäytyy melojille ja soutelijoille, kun vuoren rinnettä tiirailee sopivasta kulmasta.
Etelä-Konneveden kaakkoisosan jylhät jyrkänteet ja mielikuvitusta ruokkivat kallioleikkaukset tarjoavat vesiretkeilijälle muutakin silmänruokaa. Oman veneen tai kanootin voi laskea vesille Rautalammin Hanhitaipaleen Kalasatamasta.
Konnekoski
Hankaveden ja Etelä-Konneveden yhdistävä Konnekoski sijaitsee puiston koilliskulmalla. Konnekoskella on pituutta 600 m ja sen putouskorkeus on 70 cm. Koski on erityisesti viehekalastajien suosiossa ja koskesta voi narrata muun muassa järvitaimenta ja harjusta. Kalastusluvista lisätietoa saa Rautalammin kunnan sivuilta (rautalampi.fi). Konnekoskessa harjoittelevat myös taiturimaiset vapaamelojat. Talvisin Konnekoski tarjoaa ravintoa lukuisille talvehtiville koskikaroille.
Kodanovisen saaristo
Kodanovisen saaristo, järven kaakkoisosassa, tarjoaa jylhät jyrkänteet ja mielikuvitusta ruokkivat kallioleikkaukset vesiretkeilijöiden silmänruoaksi. Saaristoalue on parhaiten saavutettavissa omalla veneellä tai kanootilla Rautalammin kunnan puolelta Hanhitaipaleen Kalasatamasta.
