Heretyn kämppä rakennettiin talvella 1946 - 47 hakkuiden tukikohdaksi majoittamaan metsätyömiehiä. Kämpällä on nykyisin kesäkahvila ja majoitustiloja. Kahvilassa voi tutustua metsien käytön historiasta kertovaan valokuvanäyttelyyn.
Heretyn kämppä rakennettiin alunperin yhtä hakkuuta varten, mutta siellä majoittuikin sitten metsätyömiehiä yli 20 vuoden ajan. Vilkkaimpina aikoina 1950-luvulla siellä piti majaa liki neljäkymmentä miestä.
Heretyn kämppäkokonaisuus eli kämppäkartano on ensimmäisiä, joissa on otettu huomioon ne työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät uudistukset, jotka saivat lainvoiman vuoden 1947 kämppälaissa: siinä on varusteiden kuivaushuone, tuulikaapit ja erilliset emännän tilat. Kämppä oli mitoitettu 24 työmiehelle, jotka oli sijoitettu kerrossänkyihin omaan makuusaliinsa. Keskellä on keittiö ja emännän huone sekä toisessa päässä työnjohdon majoitushuone, johon kuuluu toimisto eli konttori. Metsätyömiesten puolta kutsuttiin savotoilla "tylsäksi pääksi" ja työnjohdon päätyä "teräväksi pääksi". Keittiöstä on isoon makuusaliin tarjoiluluukku, ns. elämänluukku. Tilajako on erittäin tyypillinen ja korostaa työnjakoa: tilojen välillä ei ole kulkuyhteyttä, vaan jokaiselle ryhmälle on oma ovi. Miehillä ei ollut mitään asiaa emännän puolelle, hänelle piti antaa työrauha.
Heretty oli pääasiassa hevosmiesten kämppä. Miehiä hevosineen tuli talveksi savotoille Satakunnasta, Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta asti. Pohjalaisen reen malli ei kuitenkaan sopinut kuhmoislaiseen mäkiseen maastoon ja jotkut joutuivat palaamaan tasaisemmille maille.
Myös hakkuumiehiä majoittui Herettyyn ja sodan jälkeen kulki paljon lentojätkiä. Lentojätkiksi sanottiin miehiä, jotka eivät yleensä viihtyneet kovin kauan samalla savotalla ja joiden kotipaikasta ei ollut tietoa. Talvella 1967 tuli miehiä savotalle viimeisen kerran niin paljon, että kämpälle palkattiin emäntä. Heretystä lähti viimeinen työmies 1970-luvun alussa. Kämppälaki oli muuttunut jälleen 1967 ja sääti mm. matkakorvauksen, joten mopojen ja autojen yleistymisen myötä alettiin käydä töissä kotoa käsin.
Kämpän lisäksi Heretyn pihapiirissä ovat myös kaikki muut kämppäkokonaisuuteen kuuluvat rakennukset. Talli ja sauna sekä puuliiteri rakennettiin vuonna 1946. Käpykuivaamo on 1950-luvun alusta. Puuliiterin päätyyn lisättiin peruskorjauksen (1985) yhteydessä kansallispuiston info-katos.
Heretty on kunnostettu museokämpäksi ja se toimii Isojärven kansallispuiston pääopastuspaikkana. Heretyn rakennukset on myös suojeltu hyvin säilyneenä esimerkkinä tyypillisestä savottakämppäkokonaisuudesta suurten savotoiden ajalta.
Aukioloajat ja palvelut
