Majesteettiset näköalat
Kolin kansallispuiston parasta antia ovat vaarojen huipuilta avautuvat päätähuimaavat maisemat. Kolin huiput ovat Suomen eteläisimmät tykkylunta keräävät lakialueet. Ukko-Kolin huippu kurottaa 347 metriä merenpinnan ja 253 metriä Pielisen pinnan yläpuolelle. Ukko-Kolilta voit ihailla Pieliselle avautuvaa upeaa kansallismaisemaa. Paha-Kolin kvartsikielekkeeltä näet yli Kolinuuron Pieliselle. Akka-Kolilta katselet Kolinselän järvimaisemia ja eteläisimpänä siintävää näköaloistaan kuulua Vesivaaraa. Akka-Kolin näköalapaikan alapuolella sijaitsee suosittu vihkipaikka Hiljaisuuden temppeli. Hienoja maisemia näet myös Mäkrävaaralta, Paimenenvaaralta, Pieni-Kolilta, Jauholanvaaralta ja Hirvivaaralta. Osalla vaaroille vievistä reiteistä on jyrkkiä nousuja.
Ahot ja kulttuurimaisemat
Kolin aarteisiin kuuluvat myös vanhan maatalouden ajalta periytyvät ahot. Mäkränahon, Purolanahon, Ikolanahon, Havukanahon ja Mustanniittyjen kukkaloisto lumoaa kävijän kauneudellaan, ja ne tarjoavat myös rikkaan kasvilajiston tutkittavaksi. Vaarametsien siimeksessä on myös arvokkaita ahoja, muun muassa Vaaralanaho, Turusenautio, Soikkeli sekä Ylä- ja Ala-Murhi. Monissa paikoissa voit edelleen nähdä kivijalkoja, nauriskuoppia ja muita vanhan asutuksen jäänteitä. Elävimmän kulttuuriympäristön löydät Ollilasta, Turulasta, Vaaralasta, Mattilasta ja Lakkalasta, joiden ympäristöjä hoidetaan yhä laiduntamalla, kaskeamalla ja niittämällä.
Ollilan alkuperäiskarja
Ollilan laidunaitojen yli voit kesäisin tervehtiä laiduntavia eläimiä. Vaihtelevan laidunkierron mukaan pelloilla käyskentelee niin suomenlampaita, kainuunharmaksia, suomenkarjaa kuin suomenhevosiakin. Laiduneläimet tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä pitämällä maiseman avoimena.
Mattilassa, Lakkalassa ja Seppälässä laiduntaa lampaita.
Vanha metsä ja lehdot
Kaskenkierros-reitin varrella, Ipatin rinteessä saatat yllättyä: siellä metsää ei ole hakattu ainakaan vuosisataan, joten pääset samoamaan valtavien kuusten ja haapojen keskelle. Lahopuut tarjoavat elinympäristön harvinaisille hyönteisille, sammalille ja kääville.
Vaarojen rinteillä kasvaa myös reheviä lehtometsiä, joiden kasvilajisto on erittäin monipuolinen. Niiden kosteassa ja ravinteikkaassa ympäristössä viihtyvät kookkaat heinävartiset kasvit, saniaiset, sammalet ja jopa orkideat. Lehtoihin voit tutustua Paimenenpolulla.
Kolin maanmuodot
Koli muodostaa huippuineen, rotkoineen ja harjuineen valtavan geologisen nähtävyyden. Maisemassa erottuvat selkeinä geologisina kokonaisuuksina Kolinuuron rotkolaakso heti huippujen alapuolella sekä Hiekkasaarten harjujono Pielisessä. Kolin huippujen jyrkkien kvartsiittikallioiden vastapainoksi Rykiniemen rannalla levittäytyvät siloiset hiekkarannat.
Yksittäisiä maamerkkejä ovat jäiden jättämä Mäkrän kivi Mäkrävaaran laella, lohkareluola Pirunkirkko sekä aallonmerkkikalliot, jossa yhä väreilee muinainen merenpohja.
Pirunkirkko
Pirunkirkko on Z-kirjaimen mallinen 33 metriä pitkä rakoluola, johon liittyy mystisiä tarinoita. Se sijaitsee Rantatien varrella 12 kilometriä Kolilta etelään.
Luolalle johtaa moniportainen polku tienvarren pysäköintialueelta. Pirunkirkkoon voit helposti poiketa Herajärven kierrokselta Kiehisen kierrosta pitkin. Luola on luonnonnähtävyys, jossa kävijä liikkuu omalla vastuullaan.
Myös taiteilija Eero Järnefelt vieraili aikoinaan Pirunkirkossa ja laati sen seinään runon:
"yksi salaisuus yks henki,
yksi onni kumpaisenki,
on kirkko tämä,
sen pyhyyttä muistelemma aina"
Uhrihalkeama
Uhrihalkeamaan liittyy usein kerrottu Annikin tarina, jossa tyttö uhraa rikkauksia halkeaman maanhengelle saadakseen onnensa takaisin. Kallion keskellä oleva halkeama on vuosisadan kuluessa täyttynyt sinne heitetyistä kolikoista, ja kalliossa voit myös nähdä noin sata vuotta vanhoja kalliopiirroksia ja nimikirjoituksia. Uhrihalkeama on tarinapaikkana muinaismuistolain suojaama kohde. Se sijaitsee Kolin hotellirakennuksen pohjoispäädyssä.
Sataman polku
Sataman polku on tiettävästi Suomen vanhin merkitty luontopolku, ja sataman siirtolohkareeseen hakattu teksti on ollut Ukko-Kolille johtavan polun ensimmäinen opaste. Polun varrella näet vanhan Alamajan rauniot. Vanha Alamaja oli Kolin ensimmäisiä matkailijoita palvelleita ravintola- ja majoitusliikkeitä.
Kolin luontokeskus Ukko
Modernia arkkitehtuuria edustavasta Kolin luontokeskus Ukosta löydät monipuoliset opastuspalvelut sekä kiinnostavia vaihtuvia näyttelyjä. Kolilla voit tutustua ympäri vuoden muihinkin vaihtuviin näyttelyihin (koli.fi).
Alamaja ja Mattila
Vanhaa Alamajaa mukailevassa sataman Alamajan kahvila–ravintolassa nautit kahvit ja maittavat ateriat. Kartanohenkisessä Mattilassa (kolinkeidas.com) puolestaan on tupakahvila ja pienimuotoista majoitustoimintaa. Matkailijat voivat majoittua myös kansallispuiston vuokratupiin ja huomata yöpyvänsä vanhassa metsäkämpässä tai vaaranrinteen pientilalla.
Nähtävyyksiä kansallispuiston rajojen ulkopuolella
Ryläys
Ryläyksen näköalapaikalta Herajärven kierroksen varrelta avautuu maisema Kolin kansallispuiston vaaroille ja niiden takana läikehtivälle Pieliselle. Vaaran rinteestä, näköalapaikalta vähän etelään löydät komean kiviputousta muistuttavan kivirakan. Näköalapaikan lähellä on kota tulentekopaikkoineen. Ryläykselle on noin 2,4 kilometrin kävelymatka lähimmältä pysäköintialueelta Jerolta. Sen ylläpidosta vastaa Kontiolahden kunta.
Räsävaaran näköalatorni
Räsävaaran näköalatornissa katselet maisemia yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Itse torni on vain 18 metriä korkea mutta sijaitsee vaaran laella. Tornista etelään näet Herajärven sekä Kolin kansallispuiston vaaroineen. Idän puolella erotat Pielisen vastarannan, Kelvänsaaren ja Hattusaaren. Pielisen suurin saari, Paalasmaa, näkyy pohjoisessa. Lännen metsäisessä maisemassa erotat hyvällä säällä etäämpänä sijaitsevia järviä, muun muassa Höytiäisen. Räsävaaralle on opasteet Kolintieltä, jolta on noin 3 kilometrin ajomatka pysäköintialueille ja Räsävaaran laavulle. Pysäköintialueelta on parinsadan metrin kävelymatka polkua pitkin tornin juurelle. Räsävaaran näköalatornin ylläpidosta vastaa Kolin matkailuyhdistys.
Muita nähtävyyksiä
- Koli-Vuosnislahti -jäätie
Kolin Ryynänen
Kolin kansallispuiston pohjoisosassa, kylän keskustassa, komeilee punamullalla maalattujen hirsirakennusten muodostama pihapiiri, Kolin Ryynänen. Kansallispuistoon tuleva vierailija voi poiketa kahvilassa, jossa kohtaavat kansainvälinen ja perinteinen pohjoiskarjalainen tunnelma. Kahvilan tiloissa on usein taidenäyttelyitä. Pihan kotiseutumuseossa, jonka toiminnasta vastaa Kolin kotiseutuyhdistys (kolinkotiseutuyhdistys.fi), kannattaa käydä tutkimassa alueen vanhaa esineistöä ja valokuvia.
Kolin Ryynäsen palvelut
- kahvila
- kaksi erillistä kokoushuonetta yhteensä 40 hengelle
- kokouskahvitukset ja ruokailut tilauksesta
- puulämmitteinen tilaussauna
- tiedustelut ja varaukset puh. 044 569 5757 ja sähköposti: kolinryynanen(at)gmail.com.
- Kolin kotiseutumuseo (kolinkotiseutuyhdistys.fi) erillisessä rakennuksessa pihan puolella
Kallelasta Ryynäseksi
Kolin puuhamiehenä tunnettu Antti Ryynänen rakennutti Kolin Kallelaksi nimetyn talon vuonna 1938 pojalleen Kaarlolle eli Kallelle ja tämän perheelle. Kalle harjoitti talossa kauppa-, kahvila- ja majoitustoimintaa aina 1950-luvulle ja Helsinkiin muuttoonsa saakka. Sen jälkeen Ryynästen perhe käytti Kallelaa kesälomapaikkanaan. Ryynästen lähdön jälkeen rakennus oli vuokralla eri yrittäjillä toimien kauppana ja käsityömyymälänä.
Ympäristöministeriön ylitarkastaja kiinnostui rakennuksesta 1990-luvulla. Ryynästen pihapiiri ostettiin ministeriölle ja kunnostettiin. Tontille tuotiin suuri luhtiaitta majoitustilaksi ja entiset piharakennukset korvattiin museo- ja saunarakennuksilla. Päärakennus remontoitiin perinpohjaisesti. Nykyisin Ryynästä hallinnoi Metsähallitus.
Kolin satama ja Alamaja
Satama reittinä maailmalle
Pielinen on ollut paikallinen valtaväylä jo 1100-luvun eräkulttuurista lähtien. Höyrylaivaliikenne järvellä alkoi 1870-luvulla. Kanavointityöt Pielisjoella saatiin päätökseen vuonna 1879, minkä jälkeen Pieliselle voitiin nousta suurillakin aluksilla. Aluksi lähinnä rahtikäytössä olevien laivojen pääreitti kulki Juuan, Lieksan ja Nurmeksen kautta Kolin jäädessä sivuun. Säännöllinen höyrylaivaliikenne Kolille kehittyi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Vaikka Kolin satama Pielisen länsirannalla ei ollut aluksi kovin kummoinen muutamine lankkulaitureineen, oli se pitkään alueen tärkein yhteys muuhun maailmaan. Ensimmäiset retkeilijät saapuivat Kolille sataman kautta. Suomen Matkailuliiton omistamalla moottoriveneellä, Ukko-Kolilla, kuljetettiin matkustajia Vuonislahdesta Kolille vuodesta 1908 lähtien. Huipulle piti jatkaa jalkaisin tai hevosen vetämänä.
Kun Metsähallitus vuonna 1907 osti huippujen alueen, ryhdyttiin matkailupalveluja, ensisijaisesti majoitus- ja ruokailupalveluja kehittämään. Huipun tuntumassa olevaa Ylämajaa laajennettiin, polkuverkostoa kehitettiin ja sataman rähjäinen laituri korvattiin uudella.
Sataman liikenteenjakajana toimii nykyisin suuri siirtolohkare. Kiveen on hakattu teksti "Matkailijamajale 2km". Kivi on Suomen vanhin vielä käytössä oleva luontopolun viitta, ja Suomen vanhin opastettu luontopolkukin lähtee Kolin satamasta kohti Ukko-Kolia.
Alamajasta apua majoituspulaan
Opettaja Antti Ryynänen rakennutti sataman yläpuolelle rinteeseen Rantalan torpan pihapiiriin Alamajan. Rakennus valmistui vuonna 1911. Se oli aluksi Ryynäsen perheen kesähuvila, mutta Antti möi matkailukäyttöön suunnitellun talon pian matkailijamajaksi Metsähallitukselle.
Alamajassa oli viisi majoitushuonetta ja kookas terassi, jolta saattoi ihailla Pielistä ja tarkkailla satamaa. Taloa ympäröi viehättävä puutarha. Kolille saapuva matkailija sai Alamajalta muonitusta ja opastusta. Liikenne Alamajan ohi alkoi kuitenkin hiipua 1930-luvulla, kun Kolille alettiin päästä myös länsipuolelta maantietä pitkin. Rakennus autioitui 1960-luvulla ja se purettiin 80-luvun alussa. Alamajasta on rinteessä muistona enää kivijalka.
Uusittu satama ja Alamaja
Satama on edelleen kesäisin vilkkaassa veneilykäytössä. Sen rakenteet kunnostettiin ja uudistettiin perusteellisesti vuosina 2003-2004. Nykyisin matkailijoita palvelevat uudet laiturit, vieras- ja vuokravenepaikat sekä uusittu tie ja pysäköintipaikka. Satamassa vierailee veneilijöitä, kalastaja-aluksia sekä reittiliikenteen matkustaja-aluksia. Satamassa voi myös pulahtaa uimaan Pielisen aaltoihin.
Entisen Alamajan henkeä mukaileva uusi Alamaja avattiin matkailijoiden ja venekansan käyttöön vuonna 2004. Uusi rakennus komeilee aivan Pielisen rannassa, satamalaitureiden vieressä. Kolmikerroksisessa, huvilamaisessa talossa toimii kaunis ja viihtyisä kahvila-ravintola, jonka seinillä riippuu kuvia vanhasta Alamajasta ja satamasta. Kesäisin Alamajan palveluista huolehtii Koli Active Oy (koliactive.com) tarjoten myös opastusta sekä tilauksesta kokouspalveluja ja saunan.