Kauan suunniteltu kansallispuisto
Oulangan alue tunnettiin jo 1800-luvun loppupuolella vaikuttavista maisemistaan, kuohuvista koskistaan sekä erikoisista kasveistaan. Kuusamo mainittiin ensimmäisen kerran mahdollisena kansallispuistoalueena jo vuonna 1897. 1900-luvun alussa luonnontieteilijät Vilho Pesola ja Einari Merikallio kartoittivat seutua muun muassa makeistehtailija Fazerin apurahan tuella. Myös monet taiteilijat kävivät tutustumassa Oulankaan.
Kansallispuiston perustamista kuitenkin hidasti ensin isojako. Sen jälkeen tuli toinen maailmansota. 1950-luvulla käytiin niin sanottu Kuusamon koskisota, kun Oulankajoki ja Kitkajoki haluttiin valjastaa sähköntuotantoon. Koskien suojelua ajoi muun muassa edesmennyt kuusamolainen lehtimies ja kirjailija Reino Rinne. Lopulta luonnonsuojelun oivallettiin edistävän kasvavaa matkailua ja kosket säästyivät rakentamiselta. Oulangan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, ja sitä on myöhemmin laajennettu.
Poronhoidon ja savottojen perintö
Poronhoito on jättänyt kansallispuistoon jälkensä: porokasket ja luppopuiden jäänteet. Porojen ravinnoksi kasvatettiin heinää, mikä edellytti maaperän parantamista kaskeamalla. Ankarina talvina poromiehet taas kaatoivat luppoisia kuusia porojen kaluttaviksi.
Myös monet retkeilijöiden käytössä olevat autiotuvat ovat alkuaan poromiesten yöpaikkoja, muun muassa Puikkokämppä ja Ristikallion kämppä. Kaksikerroksinen Taivalkönkään kämppä puolestaan periytyy savottakäytöstä 1900-luvun alusta ja on myöhemmin otettu retkeilijöiden käyttöön. Autiotuvassa voit siis yöpyä keskellä historiaa.
Kerojärven autiotupa tehtiin 1950-luvulla Keroharjun alueelle suunnitellun asuinalueen rakentamisaikaiseksi tukikohdaksi. Samoihin aikoihin Kuusamon matkailulautakunta rakennutti Jussinkämpän.
Tulvaniittyjä on hyödynnetty pitkään
Oulangan tyypillisiin maisemiin kuuluvat tulvaniityt, jotka jokien tulviminen pitää puuttomina. Oulankajoen ravinteikkaille niityille on ennen matkattu jalan kymmeniä kilometrejä muun muassa Paanajärven ja Virranniemen kylistä. Heinätöissä on saatettu viettää parikin viikkoa. Korjattu heinäsato joko ajettiin heti hevosella kotiin tai varastoitiin latoon niityn laidalle odottamaan talvea, jolloin se vietiin tiloille karjan ruoaksi. Nykyään osaa niityistä hoidetaan ainutlaatuisen niittykasvillisuuden suojelemiseksi.
Sodan jäljet
Oulangan seudulle tehtiin talvi- ja jatkosodan aikana useita partisaani-iskuja, mutta alue säästyi onneksi suurilta taisteluilta. Hautajärven kylällä voit nähdä erään kohtalokkaan partisaani-iskun muistomerkin. Kiutakönkäälle vievän polun varrella puolestaan voi tutustua entisöityyn ampumapesäkkeeseen, josta on valvottu Oulankajoen liikennettä.
Oulangan 50-vuotinen historia kansallispuistona - kuohujen keskeltä kansallispuistoksi
Kuusamon ja Sallan kuntien alueella sijaitseva Oulangan kansallispuisto perustettiin kuuden muun suomalaisen kansallispuiston kanssa vuonna 1956. Oulangan suosio retki- ja tutkimuskohteena oli virinnyt jo paljon ennen alueen perustamista kansallispuistoksi. Lukuisat tutkijat kartoittivat Oulankaa, jonka luonnon ainutlaatuisuus edisti Oulangan nousua tulevaksi luonnonsuojelualueeksi. Myös Karhunkierros-retkeilyreitin avautuminen vuonna 1954 vahvisti alueen asemaa virkistyskohteena ja uutena kansallispuistona.
Nykyisin käyntejä Oulangan kansallispuistossa on vuosittain jo yli 200 000. Monien kehittämistoimien tavoitteena onkin, että myös jälkipolvet voivat nauttia Oulangan arvokkaasta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä upeista maisemista.
Oulanka on noussut vertauskuvallisesti kuohujen keskeltä kansallispuistoksi. Puiston läpi kulkee kaksi vapaana virtaavaa jokea, joiden kuuluisimmat kosket, Oulankajoen Kiutaköngäs ja Kitkajoen Jyrävä, ovat osa ainutlaatuista suomalaista luontoa. Kovimmat kuohut Oulangalla koettiin 1950-luvun alkupuolella, jolloin syttyi koskisota Kuusamon koskien omistuksesta ja valjastuksesta. Myös pitkään kestäneessä isojaossa tehtiin samoihin aikoihin selvä ero valtion ja yksityisen maanomistuksen välille. Tämän jälkeen saattoi alkaa Oulangan kansallispuiston virallinen matka yhdeksi Suomen tunnetuimmista kansallispuistoista.
Puistohaaveita
Oulangan kansallispuiston perustamisen puolesta tehtiin töitä 1800-luvun lopulta lähtien. Ensimmäiset laajahkot suunnitelmat ovat peräisin vuodelta 1917, jolloin suklaatehtailija Karl Fazerin rahoittama retkikunta kartoitti Oulangan aluetta. 1920-luvulla kuuluisa kasvitieteilijä ja luonnonsuojelija professori Kaarlo Linkola kartoitti Oulankaa ja Juumaa (Kitkanniemi) valtion luonnonsuojelun tarkoituksiin. Oulangan kansallispuistoa ei kuitenkaan perustettu ensimmäisten suomalaisten kansallispuistojen joukossa vuonna 1938. Aika ei ollut vielä Oulangalla kypsä epäselvän maanomistuksen ja silloisen poliittisen ilmaston vuoksi. Myös sota hidasti hankkeen etenemistä. Karhunkierroksen merkintä Oulangan maastoon vuonna 1954 aloitti retkeilyn ja matkailun nousukauden. Oulangan luonto houkutti niin kalastajia kuin paikallisia partiopoikiakin.
Ihmisen jäljet Oulangalla
Oulangan kansallispuiston historia on täynnä koillismaalaisen kulttuurin vivahteita. Suomalaisten talonpoikien ja saamelaisten kohtaaminen Oulangalla on jättänyt jälkensä muun muassa alueen nimistöön. Kiutaköngäs tarkoittaa saameksi isoa putousta syvässä rotkossa. Oulanka tulee tulvavettä merkitsevästä suomenkielisestä sanasta oula, oulu.
Oulangan tulva- ja paiseniityt (*) ovat osoitus paikallisesta kekseliäisyydestä hankkia karjalle arvokasta luonnonheinää. Alueen historiaan kuuluu myös tukkihuuman aika tukkilaisineen, jotka todella sestoivat eli laskivat tukilla pitkin Oulankajokea.
Oulangan poroille kaadetut porokasket ovat erikoinen piirre suomalaisessa metsähistoriassa. Samoista kuusista 1800-luvun lopulla kiinnostui myös Suomen paperiteollisuus, joka olisi mielellään ostanut kuusia metsähallitukselta, Suomen valtionmaiden valvojalta ja hallinnoijalta.
* Paiseniitty on tulvittamalla hoidettava niitty, jossa ravinteinen vesi ohjataan niitylle patoamalla laskuoja kiinni esim. kesän ajaksi.
Lisätietoja
- Oulangan historiasta kertova kirja "Oulanka - kuohujen keskeltä kansallispuistoksi" julkaistiin syyskuussa 2006.
Oulangan kansallispuisto
- Perustettu 1956
- Pinta-ala 286 km²
Oulangan kansallispuiston tunnus on neidonkenkä.