Retken lähtöpisteet
Peuran polun (77 km) lähtö- ja päätepisteet etelästä pohjoiseen ovat:
- Humalajoen pysäköintialue, Perho (Humalajoentie 14, Perho)
- Valkeisjärven P-paikka, Lestijärvi (Kinnulantie 695, Lestijärvi)
- Petäjämäen ulkoilukeskus, Reisjärvi (Rintalantie 88, Lestijärvi)
Reittiosuudet
Muut reitit
Muut reitit Salamajärven kansallispuiston alueella
Peuran polun reittiselostus
Peuran polku, runkoreitti
Humalajoki - Sysilampi - Salamajärvi - Lehtosenjärvi - Valkeisen leirintäalue - Kuivajärvi - Petäjämäen ulkoilukeskus, 77 km
Reitti on merkitty oranssein maalimerkinnöin.
Humalajoki - Sysilampi 10 km
Runkoreitti lähtee Humalajoen pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi Salmelanharjulle, joka on seudun merkittävin harjumuodostuma. Harjulla kasvaa komea vanha männikkö. Salmelanharjulta reitti jatkuu Pikku-Syrjälle, jonka rannalla on laavu. Pikku-Syrjä sijaitsee noin osuuden puolivälissä. Pikku-Syrjältä Sysilammelle reitti kulkee pääosin teitä pitkin. Vähän ennen Sysilampea saavutaan Salamajärven kansallispuistoon.
Sysilampi - Salamajärvi 10 km
Sysilammen pysäköintialueelta on matkaa Sysilammen autio- ja vuokratuville 700 m. Autiotupa on aina auki. Vuokratuvissa 1, 2 ja 3 on makuusijat kahdelle, kuudelle ja kuudelle. Pihapiirissä on kaivo, tulentekopaikka ja telttailualue. Sysilammen ympäristössä on kaksi luontopolkua: Lasten luontopolku 1,5 km ja Pakosuon luontopolku 4,5 km.
Sysilammelta reitti jatkuu kohti Salamajärveä. Mikäli malttaa kulkea hiljaa, voi hyvällä onnella nevalla nähdä metsäpeuran tai hirven. Matkalla ylitetään myös Matopuro, joka tulvii keväisin pitkoksien yli. Kumisaappaat ovat tuolloin parhaat jalkineet. Salmijärven rannalla on Jyrkkäniemen näköalapaikka, jossa on myös tulentekopaikka. Jyrkkäniemeen on Sysilammen tuvalta 3,7 km. Noin 1 km:n päässä Jyrkkäniemestä polun vieressä on iso tervahauta. Salamajärven rannalla on Pitkälahden autiotupa, telttailualue ja tulentekopaikka. Pitkälahden jälkeen siirrytään pois Salamajärven kansallispuistosta. Pitkälahdesta on kaksi kilometriä Perho - Kinnula -tien varressa olevalle Erijärvien pysäköintialueelle, jonne osuus päättyy.
Salamajärvi - Lehtosenjärvi 17 km
Erijärvien pysäköintialueelta 3,3 km pohjoiseen, Ahvenlammen rannalla on laavu tulentekopaikkoineen. Siitä 3,5 km:n päässä reitin varrella sijaitseva Valvatin autiotupa on vanha metsänvartijatila, jonka pihapiirissä on kaivo ja maksullinen sauna.
Tuvalta noin 1 km:n päässä oleva Iso-Valvatti on entinen järvi, joka on kuivattu niittotarkoituksiin vuosina 1927 - 1930. Ruo'ikon rannalla on tulentekopaikka sekä luontotorni, josta voi häiritsemättä tarkkailla mm. haapanoita, mustakurkku-uikkuja ja lapasorsia. Vähä-Valvatin tulentekopaikka on 2,8 kilometrin päässä järven rannassa. Rantaan vievän polun molemmilla puolilla on kiviröykkiöitä, jotka ovat todennäköisesti pronssikaudelta.
Vähä-Valvatista on 4,2 km taival Karhunpiilo-nimisen vuokrattavan kämpän risteykseen. Karhunpiiloa (karhunpiilo.fi) vuokraa Yli-Lesti-Seura. Risteyksestä 2,4 km päässä on Lehtosenjärven kotalaavu. Pian kotalaavun jälkeen Peuran polku erkanee pohjoiseen kohti Jatkonjärveä, Hirvaan kierroksen jatkaessa etelään kohti Koirasalmea.
Lehtosenjärvi - Valkeisen leirintäalue 12 km
Osuus alkaa Peuran polun ja Hirvaan kierroksen risteyksestä. Osa reitistä on kivikkoista ja siksi hitaasti edettävää. Kun on kuljettu 5,4 km saavutaan Jatkonjärven tulentekopaikalle. Siitä 5,3 km:n päästä tullaan Valkeisen rantaan. Risteyksestä on mahdollista poiketa 350 m pistopolulle Pökkelöniemen laavulle tai jatkaa matkaa suoraan Valkeisen leirintäalueelle (1,6 km).
Valkeisen leirintäalue - Kuivajärvi 15 km
Valkeisen leirintäalueen jälkeen reitti kulkee aluksi metsätietä pitkin. Matkan varrella on mahdollisuus levähtää Ruutanalammella pöytäkatoksen suojassa. Osuuden taukopaikaksi soveltuu hyvin Iso-Vänttäläisen rannassa oleva tulentekopaikka, jonne tulee Valkeisen leirintäalueelta 9,5 km. Sieltä reitti jatkuu tietä pitkin komealla mäntykankaalla sijaitsevalle Lummelammelle. Lummelammelta eteenpäin reitti kulkee Etelä-Sydänmaan luonnonsuojelualueen ikimetsien halki.
Iso-Vänttäläiseltä tullaan 4,3 km jälkeen Raatejärven risteykseen. Halutessaan runkoreitiltä voi poiketa polkua pitkin länteen Mäntyjärven kierrokselle, jonka varressa sijaitsee muun muassa Raatejärven vuokratupa (700 m) ja Mäntyjärven savottakämppä (4,5 km), joka toimii nykyään metsätyömuseona. Runkoreitin varrella, pian Raatejärven risteyksen jälkeen, voi poiketa Koukkusen kodalle (300 m). Osuus päättyy Kuivajärven pysäköintialueelle, minne tulee vielä kilometri matkaa. Kuivajärven pysäköintialueen läheisyydessä on myös Kuivajärven vuokratupa.
Kuivajärvi - Petäjämäen ulkoilukeskus 13 km
Kuivajärven ja Saarijärven välillä maisemat ovat vaihtelevia, reitti poikkeaa vuoron perään soille, metsiin ja lampien rannoille. Kuivajärveltä lähdettäessä polku myötäilee järven rantaa 1,3 km vanhalle savupirtille, jossa on Kirves-Heikin tulentekopaikka. Lähistöllä nähtävissä oleva Kirves-Heikin kanava on aikoinaan kaivettu lapiolla kankaan halki. Savupirtiltä 2,9 km päästä tullaan Ahveroisen laavulle, josta on enää 900 m Saarijärven vuokratuvalle. Matkalla voi pysähtyä myös Kirves-Heikin ja Ahveroisen puolivälissä sijaitsevalle Hiljentymistuvalle, joka toimii päivätupana.
Viimeinen tulentekopaikka on Mustanjärven luoteiskulmassa 3 km Saarijärven varaustuvalta. Mustan tulentekopaikalta Peuran polun päätepisteeseen, Petäjämäen ulkoilukeskukseen tulee matkaa vielä 5 km.
Muut reitit
Valkeisen kierros, 5 km
Lähtöpiste: Valkeisen P-alue (Kinnulantie 695, Lestijärvi)
Valkeisen P-alue - Pökkelöniemen tulentekopaikka ja laavu - Valkeisen P-alue, 5 km
Reitti on merkitty oranssein maalimerkein. Reitti on kokonaisuudessaan osa Peuran polun runkoreittiä.
Reitin lähtöpaikka on Valkeisen pysäköintialue, josta löytyy myös Peuran polun opastekyltti. Reitti kulkee Valkeisjärven rantaa pitkin ja Valkeisjärvi näkyy koko reitin ajan. Valkeisjärvi on kirkasvetinen ja hiekkapohjainen, lähdesyntyinen järvi. Reitti on helppokulkuinen mutta osin kivikkoinen. Soiset kohdat on pitkostettu. Pökkelöniemen tulentekopaikalle ja laavulle on matkaa järven eteläpuolista reittiä noin 2,2 km. Pohjoispuolelta matkaa kertyy noin 3,3 km.
Mäntyjärven kierros, 15 km
Lähtöpiste: Kuivajärvi P-alue (Kuivajärventie 700, Reisjärvi)
Kuivajärvi - Saarijärvi - Mäntyjärvi - Raatejärvi - Kuivajärvi, 15 km
Reitti on merkitty vihrein maalimerkinnöin. Reitin itäosa kulkee Peuran polun runkoreittiä pitkin. Reitin lähtöpiste on Kuivajärven P-paikka. Tie P-paikalle on aurattu myös talvisin.
Mäntyjärven reitin maisemat ovat kivisiä ja lohkareisia. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia ja vaikka ne ovat osin olleet talouskäytössä, on Etelä-Sydänmaalla säilynyt myös vanhoja luonnonmetsiä, joissa on runsaasti keloja ja ikimäntyjä. Vanhan metsän alueita löytyy mm. Mäntyjärven reitin eteläosissa. Maisemaan kuuluvat myös karut lammet ja järvet, joissa keskikesällä kukkii sadoittain lumpeita. Hiljaisilla erämaalammilla voi kuulla myös kaakkurin ja kuikan huudot.
Reitti on helppokulkuinen ja soveltuu päiväretkeilyyn. Raatejärven vuokratuvalla on mahdollista myös yöpyä. Reitin lähtöpaikalle ajetaan ensin Reisjärveltä Mäntyperälle noin 8 km, jonka jälkeen käännytään Kuivajärventielle. Kuivajärventietä ajetaan noin 7 km, jolloin saavutaan reitin lähtöpaikalle Kuivajärven pysäköintialueelle.
Kuivajärvi – Saarijärvi 5 km
Kuivajärveltä kuljetaan oranssein maalimerkein merkittyä Peuran polkua 1,3 km itään päin vanhalle savupirtille, jossa on Kirves-Heikin tulentekopaikka. Lähistöllä nähtävissä oleva Kirves-Heikin kanava on aikoinaan kaivettu lapiolla kankaan halki. Savupirtiltä 2,9 km päästä tullaan Ahveroisen laavulle, josta on enää 900 m Saarijärven vuokratuvalle. Matkalla voi pysähtyä myös Hiljentymistuvalle, joka sijaitsee Kirves-Heikin ja Ahveroisen puolivälissä.
Saarijärvi – Raatejärvi 8 km
Saarijärven varaustuvalta reitti jatkuu 1,8 km kohti pohjoista, jolloin tullaan risteykseen, jossa Peuran polku -runkoreitiltä haarautuu lounaaseen Mäntyjärven reitti. Käännytään vasemmalle kohti Mäntyjärveä ja seurataan vihreitä maalimerkintöjä. Reitti jatkuu metsätietä pitkin ja ohittaa 2,1 km päästä Mäntyjärven savottakämpän, joka on metsätyömuseo ja vuokralla Reisjärven kotiseutuyhdistyksellä. Mäntyjärven savottakämpältä matka jatkuu 4 km polkua pitkin Raatejärven vuokratuvalle ja saunalle.
Raatejärvi – Kuivajärvi 2 km
Raatejärveltä reitti jatkuu kohti itää ja yhdistyy jälleen 700 m päässä Peuran polun oransseilla merkittyyn runkoreittiin Koukkusen järven rannassa. Matkalla voi vielä poiketa Koukkusen kodalle, joka sijaitsee 300 m pistopolun päässä. Runkoreitin yhteyskohdalta on lähtöpaikalle, Kuivajärven pysäköintialueelle enää 1,2 km.
Kotajärven kierros, 6,5 km
Lähtöpiste: Kuivajärvi P-alue (Kuivajärventie 700, Reisjärvi)
Kuivajärvi P - Kirves-Heikin tulentekopaikka - Poskeisen tulentekopaikka - Kuivajärvi P 6,5 km
Reitti on merkitty maastoon pinkin värisin maalimerkein. Reitin pohjoisosa kulkee hetken verran Peuran polun runkoreittiä pitkin. Suositeltu kiertosuunta vastapäivään. Reitin lähtöpiste on Kuivajärven P-paikka. Tie P-paikalle on aurattu myös talvisin.
Reitin lähtöpaikka on Kuivajärven pysäköintipaikka. Kotajärven kierros kulkee Iso Kotajärven ympärillä, joka on karu erämaajärvi. Polku on kivinen ja osin pitkostettu. Metsät ovat suurimmalta osin mäntyvaltaista, mutta reitin varrella on rehevämpääkin aluetta, esimerkiksi Kotajärviä yhdistävän puron varsi on lehtoa. Reitin nähtävyyksiä ovat mm. Kirves-Heikin kanava ja Ryssä-Matin piilopirtin rauniot. Kirves-Heikki, Reisjärven Mäntyperällä asunut tilallinen ryhtyi 1800-luvun loppuvuosina yrittämään mahdotonta urakkaa. Heikki kaivoi vuosikausia kanavaa laskeakseen Iso-Kotajärven vedet ja tehdäkseen peltoa järvenpohjasta. Yritys jäi kesken, eikä Iso-Kotajärvestä sorapohjaisena järvenä olisi niittymaata tullutkaan. Sotien aikana, kuten isonvihan (1713-1721) aikaan, takamaiden metsät olivat kylien asukkaille turvapaikka. Sinne rakennettiin piilopirttejä, joissa voitiin odotella jopa vuosia tilanteen rauhoittumista. Iso-Kotajärven ja Pikku-Kotajärven välisellä kankaalla on vielä nähtävillä yhden pirtin kiviset rauniot.
Kuivajärvi P - Kirves-Heikin tulentekopaikka 1,6 km
Kotajärven kierroksen lähtöpaikka on Kuivajärven pysäköintipaikka. Pysäköintipaikalta löytyy alueen taulu alueen reiteistä, sekä käymälä. Reitin alkuosa kulkee Peuranpolun runkoreittiä Kirves-Heikin tulentekopaikalle. Noin 70 metriä tulentekopaikalta itään päin on Kotajärven kierroksen ja Peuranpolun reittiopaste.
Kirves-Heikin tulentekopaikka - Poskeisen tulentekopaikka 2,5 km
Kirves-Heikin tulentekopaikalta jatketaan kohti pohjoista ja Kirves-Heikin kanavaa. Käsin kaivettu 65 m pitkä kanava on vieläkin hyvin nähtävillä. Noin 500 m Kirves-Heikin tulentekopaikalta pohjoiseen Peuranpolun runkoreitti erkanee reitiltä vasempaan. Järven pohjoisrannalta voi löytää vanhat kivirauniot, jonka ympäristössä kasvaa tuoksuvaa valkolehdokkia. Kohteen koilliskulmalla reitti ylittää puron, joka yhdistää Ison ja Pienen Kotajärven. Sieltä matka jatkuu kohti Poskeisen tulentekopaikkaa, sijaitsee kapealla kannaksella, kahden järven välissä.
Poskeisin tulentekopaikka - Kirves-Heikin tulentekopaikka 1,2 km
Poskeisen tulentekopaikalta reitti nousee kivikkoiselle kankaalle. Noin 500 m tulentekopaikalta reitti haarautuu kahteen, joista Kotajärven kierros jatkuu oikealle ja pohjoiseen. Vasemmalla ja etelään kääntyvä polku vie kohti Raja- ja Koukku-Käyräsen lampia ja Jääkolun reittiä, joka on Reisjärven ja Pihtiputaan kuntien ylläpitämä. Reitin viimeinen osa kulkee soistuneella kangasrämeellä pitkospuita pitkin. Polku yhtyy takaisin Peuranpolun runkoreittiin Kirves-Heikin reittiopasteen kohdalla, josta käännytään vasemmalle kohti Kirves-Heikin tulentekopaikkaa, ellei sitten halua uusintakierrokselle.
Kirves-Heikin tulentekopaikka - Kuivajärvi P 1,6 km
Kirves-Heikin tulentekopaikalta palataan lähtöpaikalle samaa reittiä kuin saapuessa.
Melontareitit
- Hirvaan kierroksen varrelta, Nielujärveltä, pääsee Kinnulan keskustaan Matkusjoen melontareittiä (sonkajarvi.fi) pitkin.
- Lähistöllä kulkee myös Lestijoen melontareitti (visitkeskipohjanmaa.fi).
