Saariselältä löytyy hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn ympäri vuoden. Kesällä voi patikoida eritasoisia retkeilyreittejä ja luontopolkuja pitkin tai vaikkapa pyöräillä. Talvella alueelta löytyy noin 250 km huollettuja latuja ja lumikenkäilemään pääsee mm. luontopolkuja pitkin. Saariselkä on myös keskeinen aloituspaikka lähdettäessä pitkille vaelluksille Urho Kekkosen kansallispuistoon tai Hammastunturin erämaa-alueelle. Inarinjärvelle Saariselältä on myös lyhyt matka. Saariselän matkailukeskuksesta löytyy monipuoliset palvelut kaikkina vuodenaikoina.
Saariselän alueella pääsee tutustumaan Perä-Pohjolan ja Metsä-Lapin luontoon. Alueelle tunnusomaista on tunturialue, jota reunustaa pohjoinen kuusimetsä vaihtuen Saariselän pohjoispuolella männiköksi. Saariselän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä pääsee helposti tutustumaan tunturiluontoon ja eri kasvillisuusvyöhykkeisiin. Merkityt reitit vievät kulkijansa vanhasta mäntymetsästä tunturikoivuvyöhykkeelle ja edelleen puuttomalle paljakalle.
Saariselkä on saamelaisalueella
Saariselän alue on saamelaisten kotiseutualuetta. Saariselän tuntureiden pohjoispuoli kuului Inarin Lappiin. Tuntureiden eteläpuolella olivat Sompion ja Sodankylän lapinkylät. Metsästys, kalastus ja peuranpyynti olivat entisajan elinkeinoja, joista voi löytää merkkejä maastosta vielä tänä päivänäkin. Myöhemmin suurporonhoidosta tuli merkittävä elinkeino alueelle. Poronhoito on saamelaisten kehittämä elinkeino, ja saamelaiskulttuuri on edelleen näkyvää alueella.
Kultaryntäys toi alueelle ihmisiä
Saariselän alueelta löydettiin kultaa ensimmäisen kerran vuonna 1865. Varsinainen kultaryntäys Ivalojoelle tapahtui vuonna 1870. Tuolloin rakennettiin myös Ivalojoen Kultala eli Kultalan Stationi kullan kaivun ja kaupan valvontaan. Parhaimmillaan alueella työskenteli peräti 350 ihmistä. Myöhemmin, 1900-luvun puolella kultalöytöjä tehtiin myös Tankavaarassa ja Lemmenjoella.
Matkailu kehittyi pikkuhiljaa
Ensimmäinen majoitusyritys, Laanilan majatalo valmistui vuonna 1912, mutta saksalaiset tuhosivat sen toisen maailmansodan aikana. Maantie Ivaloon valmistui vuonna 1914. Kaunispään huipulle valmistui hirsimaja 1950-luvulla. Samoihin aikoihin alkoi myös säännöllinen lentoliikenne Ivalon lentokentälle. 1960-luvulla alkoi rakentaminen, jonka tuloksena tänä päivänä Saariselkä kuuluu maamme tunnetuimpiin ja suosituimpiin matkailukeskuksiin.
Saariselän alueen halki on kulkenut mm. vanha Ruijanpolku, joka johti Perämereltä Saariselän yli aina Jäämeren rannalle, Ruijaan. Poropolkujen ja vanhojen reittien rinnalle on vuosikymmenten saatossa tullut merkittyjä patikkareittejä ja luontopolkuja retkeilijöiden käyttöön.
Saariselän alue on ollut merkittävä retkeilyalue monen vuosikymmenen ajan. Pohjoisen karu luonto, laaja yhtenäinen tunturialue ja sitä reunustavat metsät ovat houkuttaneet matkailijoita ja retkeilijöitä. Urho Kekkosen kansallispuisto ja pohjoisen erämaa-alueet ovat alueen merkittävät vetovoimatekijät, jotka ovat lisänneet alueen tunnettuutta. Laajat suojelualueet tarjoavatkin monipuolisia vaihtoehtoja luonnossa liikkumiseen kaikkina vuodenaikoina, merkityillä reiteillä, huolletuilla laduilla tai vapaasti kartan ja kompassin kera.
Kaunispään huippu - näköalapaikka tunturissa
Kaunispään tunturihuippu kohoaa yli 400 metrin korkeuteen Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla. Se on helposti tavoitettava näköalapaikka, jonne pääsee myös autolla. Huipulta avautuu upea näkymä Urho Kekkosen kansallispuistoon, Sompion luonnonpuistoon ja Hammastunturin erämaa-alueelle.
Karvaselän kummituskämppä
Karvaselän kummituskämppä sijaitsee Saariselän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä, Tunturihotellista noin 100 metrin etäisyydellä merkittyjen reittien alueella. Nykyiselle paikalleen se on siirretty entisen postipolun, nykyisen Inari - Kittilä -tien läheisyydestä. Entisellä paikallaan siinä majoittui poromiehiä ja retkeilijöitä. Yöpyjien kerrotaan usein öisin havahtuneen erikoisiin ääniin, joiden aiheuttajaa ei kuitenkaan koskaan voinut silmin nähdä. Tarina kertoo, että kämpässä arvellaan kummitelleen. Nykyisin kämppä on retkeilykäytössä päivätupana. Tuvasta noin 150 m pohjoiseen sijaitsee Kelo-ojan kullankaivajan tupa.
Saariselän vanhin mänty
Saariselän alueen vanhin mänty on mielenkiintoinen yksityiskohta, johon voi helposti tutustua kylän keskustassa. Noin 530-vuotiasta puuvanhusta voi vaikka halata, mikäli kädet yltävät ympäri. Mänty sijaitsee Saariselän keskustassa, Kuukkelinkaupalta lähtevä Jokostien varrella.
Prospektorin kaivos
Vuonna 1902 rakennettu kaivos on mielenkiintoinen tutustumiskohde Saariselän päiväretkeilyreitistön varrella, noin kilometrin päässä Laanilasta. Kaivosyhtiö Prospektor rakensi sen aikanaan kullan etsintää varten. Prospektorin kaivosyhtiön konttori oli Saariselän alueen ensimmäinen rakennus, joka tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Prospektorin kaivokseen voi tutustua lyhyelläkin päiväretkellä (pdf, 2 Mt). Prospektorin kaivoskuilun ylle on rakennettu pieni mökki, josta voi tutkailla vanhaa kultakaivosta.
Moitakurun poroerotusaita
Moitakurun poroerotuspaikka on Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoispuolella. Aita on Ivalon paliskunnan poroerotusaita, joka on aktiivisessa käytössä niin kesämerkitysten aikaan kuin talvella erotuskaudella. Uusi erotusaita on rakennettu 1980-luvulla. Vanha Moitakurun erotusaita, joka on rakennettu 1920-luvulla, on sijainnut ojan toisella puolella, nykyisestä aidasta noin kilometrin päässä. Nykyiseen erotusaitaan voi tutustua kätevästi kaikkina vuodenaikoina. Saariselältä kulkee merkitty kesäreitti ja talvella huollettu latuja Moitakurun kämpälle. Moitakurun kämppä on vanha porokämppä, joka palvelee nykyisin retkeilijöitä avoimena päivätupana.
Piispankivi
Laanilan kohdalla valtatien varteen on pystytetty toisen maailmansodan aikaisten synkkien tapahtumien muistoksi Piispankivi. Laanilassa venäläinen desanttiosasto hyökkäsi pohjoiseen matkalla olleen linja-auton kimppuun vuonna 1943. Hyökkäyksessä surmansa saivat Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Aukusti Wallinmaa, neiti Ruth Kjäld, rouva Aune Hiltunen ja haavoittumisen jälkeen kuoli vielä autonkuljettaja Paavo Nyqvist. Nähtävyyspaikalla on opastetaulu kertomassa hyökkäyksestä.
Laanilan Kultareitti
Laanilasta, valtatien 4 länsipuolelta lähtee 7,6 km mittainen Kultareitti. Kultareitillä voi perehtyä kullankaivuun historiaan ja nykypäivään. Polku kulkee vanhojen kaivosten ja kultavaltausten kautta. Polun varrella voi nähdä myös toiminnassa olevan kultavaltauksen.
Pyhän Paavalin Kappeli
Pyhän Paavalin kappeli on Saariselän matkailukeskuksessa. Se on hirsirakenteinen tunturikappeli, jossa on tilaa 300 hengelle. Tunturikappelissa on ainutlaatuinen alttaritaulu; tunturimaisemaan avautuva ikkuna alttarin takana.
Magneettimäki ja museotie
Muutama kilometri Saariselältä pohjoiseen on ns. magneettimäki eli jyrkkä mäki vanhalla nelostiellä, joka oli tärkeä kulkuväylä erilaisille kuljetuksille Inariin ja Petsamoon saakka 1940-luvulla. Nimi voi juontua uskomuksesta, jonka mukaan maaperässä mäen kohdalla on niin paljon magneettista vetoa, että se vie voimat mm. kuorma-autojen moottoreista niiden liikennöidessä 1940-luvulla. Eräs selitys nimen alkuperälle tulee siitä, että maaston muodot saavat aikaan optisen harhan, jonka mukaan vauhti tuntuisi kiihtyvän itsestään ylämäkeen mentäessä. Tie on säilytetty siinä tilassa kuin se aikanaan on ollut. Tien varrella on käyty myös Lapin sodan taisteluita. Nykyään nelostiellä on uusi linjaus ja vanha tie on nimetty museotieksi. Museotien varrella on muistomerkki kertomassa paikan historiasta. Talviaikaan museotie on moottorikelkkailureittinä.
Nähtävyydet Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaassa
Tutustu myös Urho Kekkosen kansallispuiston nähtävyyksiin ja Hammastunturin erämaan nähtävyyksiin.