Vähä-Koukkujärven vaativa esteetön reitti, (Lastenlampi) 800 m, ympyräreitti
Sulan maan aikaan. Arvioitu kulkuaika pyörätuolilla puoli tuntia. Ei talvikunnossapitoa.
Vaativuusluokka: vaativa esteetön. Reitti on tasainen 1,2 m leveä lankkupolku.
Vähä-Koukkujärven voi kiertää leveää lankkupolkua pitkin. Reitin varrella on seitsemän esteetöntä kalastuslaituria, joilta voi ihailla lammen maisemia keväästä syksyyn. Kalastus on sallittu alle 15-vuotiaille. Keittokatoksella voi kokkailla ja evästellä tilavan kotakeittiön ääressä isommallakin porukalla.
Lähtöpiste
Vähä-Koukkujärven pysäköintialue, Kalliojärventie 90, Hämeenlinna. Pysäköintialueella on merkitty esteetön autopaikka. Pysäköintialueella on sivuttaiskaltevuutta jopa 9 %.
Retkeilyrakenteet
- Pysäköintialueella on puomi, jonka voi kiertää pyörätuolilla.
- Taukopaikalla on
- esteetön keittokatos, esteetön käymälä sekä kaksi esteetöntä pöytää
- laavu, tulentekopaikka sekä puuvaja
Ota mukaan omaa WC-paperia. Tutustu esteettömiin retkeilyrakenteisiin.
Reittiselostus
Reittimerkintää ei ole, ympyräreitti on kokonaan lankkupolkua ja helposti havaittava. Lammen rannassa on leveä lankkupolku ja esteettömiä laitureita.
Pysäköintialueelta reitille siirrytään leveää hiekkatietä. Pysäköintipaikan ja hiekkatien välissä on portti, joka ohitetaan 900 mm leveää polkua pitkin. Tien sivuttaiskaltevuus on paikoin jopa 12,5 %. Tie on epätasainen, kiviä on noussut pintaan ja tiessä on painumia. Lammen rantaan menee jyrkkä pahimmillaan 18 % pituuskaltevuudella oleva mäki.
Reitti on tasainen, mutta paikoitellen reitillä on lieviä sivuttaiskaltevuuksia. Poikittainen laudoitus on 1,2 m leveä ja sivuilla on 5 cm korkeat reunat. Reitin varrella on seitsemän esteetöntä laituria, joissa on 85 cm korkeat kaiteet välipuilla. Reitin varrella on puinen ponttoonisilta, joka notkahtaa hieman siinä kulkiessa. Sillan molemmissa päissä on esteettömät rampit. Sillan toisessa päässä, jossa on 90 asteen käännös siirryttäessä lankkupolulle, kannattaa kulkea lähellä ulkoreunaa. Sisäreunassa on 6 cm kynnys johtuen ponttoonisillan painumisesta.
Katso kartta (julkaisut.metsa.fi).
Huomioitavaa
Kalastaminen
Vähä-Koukkujärvellä voi kalastaa ainoastaan alle 15-vuotiaat ja vain rannoilta. Pitkospolun varrella on 7 laituria, joissa on 85 cm korkeat kaiteet. Järveen istutetaan kirjolohta. Kalastamiseen tarvitaan lupa: Niemisjärvien vapaluvat (eraluvat.fi)
Lisätietoja
Reitin varrelta lähtee vaativa esteetön reitti Niemisjärvelle (1,5 km).
Niemis-Koukkunen, vaativa esteetön reitti, 1,5 km; edestakaisin 3 km
Sulan maan aikaan. Arvioitu kulkuaika pyörätuolilla noin 1,5 tuntia. Ei talvikunnossapitoa.
Vaativuusluokka: vaativa esteetön. Reitin varrella on useita mäkiä, sivukaltevuuksia ja useissa paikoissa kulkureitin reunat ovat hyvin jyrkkiä. Huomioitava, että joissain kohdin mäki viettää jyrkästi kohti rantaa. Pyörätuolilla liikkuville ja näkörajoitteisille suositellaan avustajaa.
Lähtöpiste
- Niemisjärven pysäköintialue, Niemisjärventie 281, Hämeenlinna.
- Pysäköintialueelle mahtuu noin 30 henkilöautoa. Pysäköintialueella ei ole erikseen merkittyä esteetöntä autopaikkaa. Pysäköintialue on tasaista sorakenttää.
- Vähä Koukkujärven pysäköintialue, Kalliojärventie 90, Hämeenlinna.
- Pysäköintialueella on yksi merkitty esteetön autopaikka.
Retkeilyrakenteet
- Niemisjärven pysäköintialueella on
- esteetön keittokatos, esteetön tulentekopaikka, kaksi esteetöntä laituria, esteetön käymälä
- puuvaja
- kaivo
- jätepiste
- Reitin varrella on esteetön käymälä Ylisenlaavun yhteydessä.
- Vähä-Koukkujärvellä on
- esteetön keittokatos, esteetön käymälä ja kaksi esteetöntä pöytää
- laavu, tulentekopaikka ja puuvaja
Ota mukaan omaa WC-paperia. Tutustu esteettömiin retkeilyrakenteisiin.
Reittiselostus
Reitin pituus: 1,5 kilometriä yhteen suuntaan.
Korkeusero: Useita laskuja/nousuja, avustajaa tarvitaan.
Reittimerkintä: valkopohjaiset vinoneliöt, joissa on musta pallo.
Niemis-Koukkusen reitti lähtee Niemisjärven kioskin takaa ja kulkee Alisen ja Ylisen Niemisjärven rantamaisemissa kohti Vähä-Koukkujärveä. Reitin varrella voi ihastella järvimaisemien lisäksi jylhiä kivilohkareita, varjoisia kuusimetsiä ja kelovanhuksia. Reitin kohokohta on kallioseinämää kiertävä näköalasilta Ylisellä Niemisjärvellä. Kohti Vähä-Koukkujärveä kuljettaessa metsikkö muuttuu reheväksi sekametsäksi, jota voi ihastella leveältä helppokulkuiselta lankkupolulta.
Reitti on 1,5 m leveää kivituhkapolkua Niemisjärven pysäköintialueelta Ylisen Niemisjärven näköalasillalle saakka.
Reitillä on muutamia jyrkkiä 10–20 metriä pitkiä nousuja ja laskuja, joissa pituuskaltevuutta on jopa 10–16 % välillä. Sivuttaiskaltevuutta reitillä on paikoin jopa 8–10 %. Joissain kohdin mäki viettää jyrkästi kohti rantaa. Kivituhkapenkat ovat välillä erittäin jyrkkiä, eikä niitä ole reunustettu kaikkialta. Penkat on reunustettu lankuilla vaarallisimmista paikoista. Huom! Kivituhkapenkkojen vaarallisimpiin kohtiin lisätään listoja ensi vuonna (2023).
Teräksinen näköalasilta on leveydeltään 1,1 m, sillan teräsristikon ruudukkokoko on n. 2 cm x 6 cm. Sillan oikeassa reunassa on kahden lankun levyinen teräksinen kulkuramppi koirille. Sillan jälkeen reitti muuttuu 1,2 m leveäksi lankkupoluksi. Lankkupolulla on useampi yli 2 m levyinen ohituspaikka.
Reitin voi kulkea myös lähtien Vähä Koukkujärven pysäköintialueelta.
Katso kartta (julkaisut.metsa.fi).
Huomioitavaa
Kalastaminen
Niemisjärvillä voi kalastaa vapaluvalla. Niemisjärvellä on kaksi esteetöntä laituria. Reitin varrella Ylisenlaavun rannalla sekä Ylisen Niemisjärven kaakkoiskulmassa on rantaan asti ulottuvat kivituhkaluiskat, joilta voi kalastaa. Vähä Koukkujärvellä on seitsemän laituria esteettömän reitin varrella, joilta voi kalastaa kaikki alle 15-vuotiaat. Niemisjärville istutetaan kirjolohta. Kalastamiseen tarvitaan lupa (eraluvat.fi).
Lisätietoja
Reitin voi yhdistää Vähä-Koukkujärven esteettömään ympyräreittiin, joka on 500 metriä pitkä tasainen lankkupolku.
Luutajoen taimenpolku, 1 km
Sulan maan aikaan, kulkuaika 1 tunti
Vaativuusluokka: helppo reitti
Lähtöpiste
Luontopolun lähtöpiste on Valtatie 53:n ja Ruuhijärventien risteyksessä sijaitseva pysäköintialue (Ruuhijärventie 3, Hämeenlinna)
Retkeilyrakenteet
Lähtöpisteessä infotaulut sekä pöytä-penkki, porakaivo, polun varrella luontopolkutaulut. Ota mukaan omaa WC-paperia.
Reittiselostus
Helppokulkuinen reitti kulkee aivan Luutajoen kaunista rantaa. Luontopolkutauluissa kerrotaan purotaimenen elämästä ja purojen ennallistamisesta. Jokirannassa kannattaakin pysähtyä hetkeksi aloilleen. Pinnan alla voi mahdollisesti nähdä useitakin paikan päätähtiä, hienoja pilkkukylkisiä purotaimenia, ehkä isojakin vonkaleita. Joen ylityksiin on rakennettu hyväkuntoiset sillat ja pitkokset. Polku on kuitenkin paikoin kivikkoinen ja juurakkoinen, eikä sovellu esimerkiksi lastenrattaiden kanssa kuljettavaksi. Nopea reitti Evon luontoon!
Savottapolku, 4 km
Sulan maan aikaan, kulkuaika 1,5 tuntia
Vaativuusluokka: helppo reitti
Lähtöpiste
Kelkutteen pysäköintialue, Kelkutteentie 486, Padasjoki
Retkeilyrakenteet
Kelkutteen pysäköintialueella on tulentekopaikka, kaivo ja käymälä. Ylläpitäjä: Hämeenlinnan kaupunki (hameenlinna.fi).
Reittiselostus
Savottapolku Taruksen retkeilyalueella (hameenvirkistysalueyhdistys.fi) kertoo alueen erakkoasujien kohtaloista sekä savottojen historiasta vuosina 1850-1950. Polku on merkitty maastoon Ilvesreitti-merkein (ilveksen tassu). Polku kulkee loivasti kumpuilevassa maastossa.
Evon metsätaitorata, 4 km ympyräreitti
Sulan maan aikaan, kulkuaika noin 1 tunti.
Vaativuusluokka: helppo reitti.
Metsätaitorata kulkee HAMK Evon kampuksen kauniissa lähimaisemissa, paikoin metsäpolulla ja paikoin tietä pitkin. Taitoradalla pääset testaamaan metsänarvioinnin taitojasi 13 infotaulun avulla tai voit vain kävellä ihaillen Alisen Rautjärven maisemia. Reitillä näet avaria mäntykankaita, solisevan Luutajoen, sekä avaran Alisen Rautjärven.
Lähtöpiste
- Evon kampuksen infopiste (hamk.fi), Saarelantie 1, Hämeenlinna. Reitti lähtee Opistontietä pohjoiseen, jolloin infopiste jää takaoikealle.
- Metsätaitoradan ohjeet ja kartat Opistontien ja Rahtijärventien risteyksessä.
Retkeilyrakenteet
- Infopisteellä retkeilypöytä ja infotaulu
- Evon kampus, kahvila- ravintola oppilaitoksen aukioloaikoina, suljettu koulujen loma-aikana
- Luutajoen silta (leveys noin 1 m), kaide vain toisella puolella.
- Onkimankangas
- Tulentekopaikka
- Käymälä
Ota mukaan omaa WC-paperia.
Reittiselostus
Reittimerkintä: Reitti on merkitty maalimerkein reitin viereisiin puihin harmaalla taustalla olevilla oransseilla ympyröillä.
Kulkusuunta: Reitti lähtee HAMK Evon kampuksen infopisteeltä, kiertäen Alisen Rautjärven vastapäivään. Varsinainen metsätaitorata tehtävineen alkaa Opistontien ja Rahtijärventien risteyksestä ja päättyy Onkimankankaan taukopaikalle.
Reitti seuraa Opistontietä noin 150 metriä, jonka jälkeen reitti erkaantuu Rahtijärventien risteyksessä tasaiselle metsäpolulle. Noin kilometrin jälkeen metsäpolku ylittää Opistontien ja Luutajoen. Sillalta voi kurkistaa, näkyykö joessa siihen istutettuja täplikkäitä taimenia. Sillan jälkeen on lievä nousu, jonka jälkeen reitti seuraa Alisen Rautjärven tasaista rantatietä Onkimankankaan taukopaikalle. Taukopaikalta tullessa reitti jatkuu risteyksestä vasemmalle kulkien Alisen Rautjärven ja Onkimanjärven välistä, liittyen noin 600 metrin jälkeen Opistontiehen. Opistontietä jatketaan vasemmalle kohti HAMK Evon kampusta. Maantiellä reittimerkinnät vaihtelevat tien vasemmalla ja oikealla puolella, kulje kuitenkin tien vasenta reunaa liikennesääntöjen mukaisesti. Ennen kampusaluetta ylitetään vielä Evojoki maantiesiltaa pitkin.
Metsätaitoradan ohjeet
Radan pituus on 1,8 kilometriä käsittäen yhteensä 13 tehtävää. Kulkuaika tehtävineen on noin 1 tunti 20 minuuttia. Metsätaitorata alkaa Opistontien ja Rahtijärventien risteyksestä ja kiertää Alisen Rautjärven länsipuolelle Onkimaankankaan tulentekopaikalle. Metsätaitorataa voidaan käyttää kilpailuun, sekä metsätaitoihin tutustumiseen. Oikeat vastaukset löytyvät Onkimankankaan laavun puuvajan seinältä.
Evon kesäkilpailun metsätaitorata on suunniteltu kaikille metsäasioista kiinnostuneille ja kohdetauluilla annetaan ohjeita tehtävien ratkaisuun. Metsäammatissa tärkeiden tietojen ja taitojen, sekä ruumiillisen kunnon kehittämiseksi ja säilyttämiseksi järjestetään metsätaitokilpailuja.
Lisätietoa metsätaitoradasta ja tehtävälomakkeet saa HAMK Evon aulasta kampuksen ollessa auki.
Muut reitit
Niemisjärven luontopolku, 3 km
Sulan maan aikaan, kulkuaika 1 tunti
Vaativuusluokka: keskivaativa reitti
Lähtöpiste
Niemisjärven pysäköintialue, Niemisjärventie 281, Hämeenlinna
Retkeilyrakenteet
- Niemisjärven telttailualue
- esteetön keittokatos, esteetön tulentekopaikka, esteetön käymälä, kaksi esteetöntä kalastuslaituria
- porakaivo
- kierrätyspiste
- Ylinen laavu
- esteetön käymälä
- tulentekopaikka
Ota mukaan omaa WC-paperia.
Reittiselostus
Polku lähtee Niemisjärven pysäköintialueen laidalta. Reitin alkuosassa on korkeita nousuja ja jyrkkiä alamäkiä ja tämä osuus on vaativuudeltaan keskivaativa. Maasto on hienoa vanhaa ikikuusikkoa ja metsässä on paljon lahopuuta. Hyvällä onnella täällä voi päästä näkemään ikimetsien hauskan veijarin, liito-oravan.
Hetken matkaa kuljetaan nuoressa metsässä ja lyhyen tieosuuden jälkeen polku jatkuu myrskytuhoalueen läpi vanhaan kuusikkoon. Maahan rojahtaneiden jättikuusten keskellä voi vain arvailla ryskeen määrää, kun puut ovat kaatuilleet tuulen voimasta. Kesäaikaan täällä voi kuulla peukaloisen pulppuilevan laulun ja jopa nähdä tämän vähän tulitikkuaskia isomman veikeän pikkulinnun. Luontopolun lopussa ylitetään pitkoksia pitkin luonnontilainen Marjasuo. Polku palaa Niemisjärven pysäköintialueelle matkailuvaunualueen laitaa.
Syrjänalusen harjupolku, 3 km
Sulan maan aikaan, kulkuaika 1,5 tuntia
Vaativuusluokka: keskivaativa reitti
Lähtöpiste
Syrjänalusen pysäköintialue, Vappulantie 190, Hämeenlinna
Retkeilyrakenteet
Syrjänalusen laavu, tulentekopaikka ja käymälä. Ota mukaan omaa WC-paperia.
Reittiselostus
Reitti lähtee Syrjänalusen lammen laavulta ja nousee harjulle jyrkästi, reitti on luonteeltaan keskivaativa. Reitin alussa on Syrjänalusen harjun paahdeympäristöjen suojelemiseksi tehtyä kulotusmaisemaa, hiilenmustia runkoja ja palaneita maapuita sekä huomattavan jyhkeitä mäntyjä.
Reitti kiemurtelee harjun huippukohdille ja hienoille maisemapaikoille. Harjuosuus on merkitty Ilvesreitti-merkein (ilveksen tassu). Hautjärvelle tultaessa karu harjumännikkö vaihtuu nopeasti erittäin rehevään lehtoon. Polun loppuosuudella ylitetään vielä kristallinkirkkaana välkkyvä suuri lähde. Ylitykseen tarkoitetut pitkospuut ovat tällä hetkellä huonokuntoiset ja osin niiden päällä on vettä.
Vaellusreitit
Ilvesvaellus-reitistö, 70 km
Ilvesvaellusreitistö on perustettu vuonna 1987 retkeilyä ja muuta virkistyskäyttöä varten Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen hallinnassa oleville maille. Reittejä on yhteensä noin 70 km ja valittavana on useita eripituisia reittivaihtoehtoja. Metsät ja maastot ovat vaihtelevia ja alueen suhteelliset korkeuserot ovat suuria, eli noin 70-80 metriä.
Retken voi aloittaa esimerkiksi Niemisjärven, Syrjänalusen tai Pitkänniemenkankaan pysäköintialueilta. Vaellusreitti on merkitty maastoon Ilvesreitti-merkein (ilveksen tassu). Ilveskartta kannattaa aina olla mukana, sillä tiheän metsätieverkoston lisäksi alueella on paljon muitakin merkitsemättömiä polkuja.
Retkeilyrakenteet
Reitistön varrella on useita laavuja, telttailualueita ja tulentekopaikkoja.
Yhdysreitit
Retkeilymahdollisuuksia laajentavat alueelta lähtevät yhdysreitit.
- Taruksen retkeilyalueelta (hameenvirkistysalueyhdistys.fi) alkava 13 kilometrin pituinen Päijänne-Ilves -reitti (visitpaijanne.fi) päättyy Padasjoen laivarantaan.
- 30 kilometrin pituinen Aurinko-Ilves -reitti (visitpaijanne.fi) alkaa Evon retkeilyalueen kaakkoiskulmasta ja päättyy Vääksyn kanavalla sijaitsevaan Päijännetaloon (asikkala.fi).
Pyöräilyreitit
Evon retkeilyalueen maastopyöräily
Evolla on kolme viitoitettua maastopyöräilyreittiä. Merkittyä maastopyöräilyreittiä on yhteensä noin 70 km. Reitit on merkitty maastossa puupaaluin ja heijastavilla värinauhoilla, paikoin on myös maastopyöräilijämerkkejä sekä nuolia.
- MTB 17 km, helppo/helpohko. Merkintä valkoinen, kiertosuunta myötäpäivään.
- MTB 39 km, keskivaativa. Merkintä keltainen, kiertosuunta myötäpäivään.
- MTB 67 km, keskivaativa. Merkintä punainen, läntinen lenkki, kiertosuunta myötäpäivään, itäinen lenkki, kiertosuunta vastapäivään.
MTB 17 km, ympyräreitti
Kuljettavissa sulan maan aikaan. Kulkuaika 2-4 tuntia.
Vaativuusluokka: helppo reitti
Lähtöpisteet
- Evo HAMK (hamk.fi), infotaulu, Saarelantie 1, Hämeenlinna
- Luutajoen pysäköintialue, Ruuhijärventie 3, Hämeenlinna
Retkeilyrakenteet
- Onkimankankaan tulentekopaikka 1,7 km, Evo HAMK (hamk.fi),
- käymälä
- käymälä
- Ruuhijärven etelä- tai pohjoispäässä voi levähtää rantamaisemassa, 7-8 km, ei taukorakenteita.
- Luutajoen pysäköintialue n. 12,5 km
- pöytä-penkki
- porakaivo
Ota mukaan omaa WC-paperia.
Reittiselostus
Reittimerkintä: puutolpassa valkoinen heijastava raita. Tienylityksissä tolpassa lisäksi maastopyöräilijäsymboli, myös nuolimerkintöjä.
Kiertosuunta: myötäpäivään.
Vaativuus: noususumma noin 190 m.
Iso-Ruuhijärven kiertävä reitti on Evon merkityistä maastopyöräilyreiteistä lyhin ja se koostuu pääosin helpohkoista metsäpoluista, metsäteistä ja niitä kapeammista kärryteistä. Ruuhijärvellä on noin 600 m osuus vaativampaa uutta polkua sekä muualla muutamia lyhyitä kivisiä tai möykkyisiä pätkiä, jotka voi myös taluttaa. Reitillä ei ole pitkiä, raskaita nousuja tai jyrkkiä laskuja. Reittiin sisältyy yhteensä noin 2 km murskepintaista metsäautotietä ja se on osittain yhtenevä keltaisella merkityn MTB 39 km reitin kanssa.
Nähtävää
Reitin varrella näet erilaisia metsätyyppejä mäntykankaista hämyisiin sammalkuusikoihin sekä muun muassa Alisen Rautjärven ja Luutajoen rantamaisemat.
MTB 39 km, ympyräreitti
Kuljettavissa sulan maan aikaan. Kulkuaika 3,5-6 tuntia.
Vaativuusluokka: keskivaativa reitti
Lähtöpisteet
- Evo HAMK (hamk.fi) pysäköintialue, Saarelantie 1 tai Niemisjärven pysäköintialue, Niemisjärventie 281, Hämeenlinna
- Luutajoen pysäköintialue, Ruuhijärventie 3, Hämeenlinna
Retkeilyrakenteet
- Niemisjärven pysäköintialue
- keittokatos, tulentekopaikka
- kalastuslaiturit
- kaivo
- jätepiste
- Rannassa on myös uintimahdollisuus, mutta ei ole virallista uimarantaa.
- Kalliojärven laavu
- tulentekopaikka ja käymälä
- keittokatos (500 m)
- Luutajoen pysäköintialue
- pöytä-penkki
- porakaivo
Ota mukaan omaa WC-paperia.
Reittiselostus
Reittimerkintä: puutolpassa keltainen raita. Paikoin lisäksi maastopyöräilijäsymbolit ja nuolimerkintöjä.
Kiertosuunta: myötäpäivään.
Noususumma: noin 540 m.
Reitillä on helppoja ja vaativia polkuosuuksia sekä niiden välillä kärryteitä. Alueen louhikkoisia maastoja ohitetaan nopeilla metsätiesiirtymillä. Osa vaativista poluista on uusia, vasta muotoutuvia polkuja pienine maastoesteineen tai hiljattain sorastettua murskepintaista metsäautotietä. Reitin pisimmät mäet ovat Niemisjärvien - Kalliojärven alueella sekä reitin pohjoiskulmassa Kokkovuoren tienoilla. MTB 39 km on Evon MTB-reiteistä vaativin ja tällä reitillä tarvitaan maastopyöräilytaitoja ja kunnollista maastopyörää. Kokemattomampi pyöräilijä voi joutua taluttamaan pieniä pätkiä.
Nähtävää
Reitillä pääset kattavasti tutustumaan Evon alueen länsiosaan. Reitti käy kalastajien ja retkeilijöiden suosimalla Niemisjärven alueella sekä eri-ikäisissä ja eri metsätyypin metsissä. Reitin varrelle osuu useita kauniita järvimaisemia ja tulentekopaikkoja tauon pitämiseen. Toisaalta pyöräilijä ehtii huomata reitin varrella myös majavan asuttamia kosteikoita, mahtavia siirtolohkareita, puroja ja mahdollisesti metsän eläimiäkin.
![]()
MTB 67 km, kahdeksikon muotoinen reitti
Kuljettavissa sulan maan aikaan. Kulkuaika 3,5-5,5 tuntia.
Vaativuusluokka: keskivaativa reitti
Lähtöpiste
- Evo HAMK (hamk.fi), Saarelantie 1, Hämeenlinna
Retkeilyrakenteet
- Niemisjärven pysäköintialue
- keittokatos, tulentekopaikka
- kalastuslaiturit
- kaivo
- jätepiste
- Rannassa on myös uintimahdollisuus, mutta ei ole virallista uimarantaa.
- Kalliojärven laavu
- tulentekopaikka ja käymälä
- keittokatos (500 m)
- Luutajoen pysäköintialue
- pöytä-penkki
- porakaivo
- Evo HAMK, infokartat
- Syrjänalusen laavu 2,2 km
- tulentekopaikka ja käymälä
- Keltaojan laavu 12,5 km, 300 m reitiltä sivussa
- tulentekopaikka ja käymälä
- Sorsakolun laavu 14,5 km
- tulentekopaikka ja käymälä
- Valkea-Mustajärven puolikota 23 km ja telttailualue 23,5 km
- tulentekopaikka ja käymälä
Ota mukaan omaa WC-paperia.
Reittiselostus
Reittimerkintä: puutolpassa punainen raita. Paikoin lisäksi maastopyöräilijäsymbolit sekä nuolimerkintöjä.
Kiertosuunta: läntinen lenkki myötäpäivään, itäinen lenkki vastapäivään, reittimerkinnät kulkusuuntaan nähden oikealla puolella.
Noususumma: noin 400 m.
MTB 67 km koostuu läntisestä MTB 39 km reitistä sekä itäisestä 28 km pituisesta reitin osasta. MTB 39 km on Evon MTB-reiteistä vaativin ja tällä reitillä tarvitaan maastopyöräilytaitoja ja kunnollista maastopyörää. Itäinen lenkki on maaston muodoiltaan vaihteleva ja soveltuu ajettavaksi vain maastopyörällä. Vastapäivään merkitty reitinosa alkaa Evo HAMK pysäköintialueelta ja kulkee lähes asumattomalla metsäseudulla ja luonnonläheisissä järvimaisemissa. Lenkki soveltuu kokeneelle maastopyöräilijälle ja myös leppoisampaan, retkeilylliseen maastoajoon. Reitin haasteelliset polkuosuudet ovat melko lyhyitä ja niiden välillä on kevyempiä kärrytieosuuksia ja osin metsätietä. Punaisella merkityn reitin pituudeksi tulee yhteensä noin 67 km.
Nähtävää
MTB 67 km reitillä pääset tutustumaan kattavasti Evon retkeilyalueen läntiseen ja itäiseen osaan. Reitti käy kalastajien ja retkeilijöiden suosimalla Niemisjärven alueella sekä eri-ikäisissä ja eri metsätyypin metsissä. Reitin varrelle osuu useita kauniita järvimaisemia ja tulentekopaikkoja tauon pitämiseen. Toisaalta pyöräilijä ehtii huomata reitin varrella myös majavan asuttamia kosteikoita, mahtavia siirtolohkareita, puroja ja mahdollisesti metsän eläimiäkin. Itäosa muodostuu laajoista metsäalueista ja vaihtelevista järvimaisemista. Reitti ohittaa muun muassa Ylisen Rautjärven, Valkea Mustajärven, Savijärven ja Sorsajärven, joiden välisellä kannaksella on mukava levähtää Sorsakolun laavun katveessa. Keltaojan läheisyydessä voi nähdä majavan ahkeroinnin jälkiä ja majavapadoista johtuen vesi voi nousta poluille ja pitkoksille tällä alueella.
