Hossan melontareitit

Melontareittien lähtöpisteet

• Iijärvi - Hossa -vesireittiosuuden lähtöpisteet
  • Iijärven Ison Ahvenlahden länsiranta
  • Sakkojoen silta
• Julma-Ölkky - Somer - Hossa -vesireittiosuuden lähtöpisteet
  • Julma-Ölkyn pysäköintialue
  • Lihapyörteen pysäköintialue
  • Matalalla vedellä Hossan kansallispuiston Laukkujärvi
• Peranka - Hossa -vesireittiosuuden lähtöpisteet
  • Reitin lähtöpiste on Iso-Perankajärvi; Perangan risteyksestä 5-tietä 200 metriä pohjoiseen, käännytään metsäautotielle, jota pitkin Iso-Perankajärven rantaan.
• Hossa - Juntusranta -vesireittiosuuden lähtöpisteet
  • Papinpetäjä
  • Niskakosken venevalkama Hossan kylän alapuolella
  • Hossanjoen silta
  • Kuikankoski

Retkikartta.fi / Hossan kansallispuisto

Hossan melontareittien vaativuus

Hossan vesiretkeilyreitit ovat pääosin helppoja ja soveltuvat myös aloittelijoille. Reitit ovat enimmäkseen kapeita jokia, jotka välillä pullistuvat lammeksi tai järveksi. Iijärvi ja Tormuanjärvi ovat suurimmat järvet, jotka tuulisella säällä kannattaa meloa rantoja myöten. Kosket ovat kivisiä, ja kuivina kesinä on varauduttava uittamaan tai vetämään kanoottia. Peranka - Hossa -reitillä olevien vaikeampien koskien ohittamiseen on vetotaipaleet.

Melomisen alkeet kannattaa opetella matalilla järviosuuksilla lähellä rantaa. Opastusta ja neuvontaa voi tiedustella Hossan luontokeskuksesta. Välineitä ja varusteita vuokrataan luontokeskuksesta, Camping Hossan Lumosta, Hossan Lomakeskuksesta, Hossanportista ja Kainuun luontoretkiltä.

Vesiretkeilyreiteistä on tehty maksullinen Hossan vesiretkeilyopas, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti mm. koskien laskuväylät. Oppaassa oleviin karttoihin on merkitty vesillelaskupaikat, taukopaikat ja muut reittien varrella olevat palvelut.

Koskiluokitukset

Hossan kosket on luokiteltu kansainvälisen koskiluokituksen (melontajasoutuliitto.fi) mukaisesti (I - VI). Hossan vesiretkeilyreittien kosket kuuluvat luokkaan I - III.

Ohjeita melontaan Hossan vesissä

Liikkumisrajoitukset ja tulvat

• Hossan vesiretkeilyreiteillä noudatetaan pääosin Hossan kansallispuiston ohjeita.
• Peranka - Hossa -reitin 5-tien sillan ja Kukkurin välinen vesiretkeilyreittiosuus menee osin yksityismaalla, samoin Hossa - Juntusranta -reitillä Alakosken eteläpuolella oleva reittiosuus. Yksityismailla noudatetaan jokaisenoikeuksia.
• Vesiretkeilyreitti sivuaa kuvauksissa mainittujen vuokramökkien piha-alueita. Kunnioitathan vuokralaisten mökkirauhaa.
• Hossan vesiretkeilyreitit ovat melottavissa yleensä toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Keväällä vesiretkeilyreitit ovat runsasvetisiä ja sujuvasti melottavia. Kesäisin tilanne vaihtelee vuosikohtaisesti, sateisina kesinä kaikilla vesireiteillä riittää vettä, kuivina kesinä on melontareittivaihtoehdot rajoitetummat.
  • Peranka - Hossa -reitin vesistöä voi meloa lähes aina. Kuivina kesinä voi melonnan aloittaa Peranganjoen itäpäästä.
  • Hossa - Juntusranta -reitillä Hossanjoen koskipaikoilla on kivikkoista, joten sitä ei suositella melottavaksi kuivina aikoina, ellei ole tottunut meloja. Reitin melomisen voi aloittaa esimerkiksi Matalajoen kohdalta.
  • Iijärvi - Hossa -reittiä voi aina meloa Sakkojoen sillalta alaspäin.
  • Julma-Ölkky - Somer - Hossa -reitti kuivaa nopeimmin, kuivempana aikana melonnan voi aloittaa joko Lihapyörteen pysäköintialueelta tai Laukkujärveltä, jonne pääsee joko Lihapyörteeltä vetämällä tai Julma-Ölkyntien varresta.
  • Järviosuuksilla voi meloa aina niiden ollessa sulana.
• Toukokuussa sulamisvedet nostavat jokivesien pinnan korkealle eikä selvää reittiä ole välttämättä näkyvissä. Tulvavedet vaikuttavat eniten Hossa - Juntusranta -reitin alkuosaan.
• Hossan vesiretkeilyreiteillä ei ole säännöllistä liikennöintiä.
• Näiden reittien lisäksi voi meloa myös muissa järvissä. HUOM! Muutamaan umpilampeen ei saa tuoda kanoottia tai omaa venettä. Näitä lampia ovat Huosilampi, Keihäslampi, Pieni- ja Iso-Hossalaislampi, Kirkasvetinen ja Umpi-Valkeainen.

Varusteet ja turvallisuus

• Käytä meloessasi aina kelluntaliiviä, koskipaikoissa myös kypärää.
• Kanootissa on hyvä pitää myös varamelaa, pelastusköyttä ja korjausvälineitä.
• Pakkaa vedenpitävästi mukaasi ensiapuvälineet, vaihtovaatteet, tulitikut ja käsipuhelin. Vierailla vesillä tulee mukana olla myös kartta ja kompassi.
• Kiinnitä kaikki varusteet hyvin kanoottiin, mielellään pakkauspussissa tai -säiliössä.
• Suunnittele reitti etukäteen ja tutustu reittiin. Meloessasi tutki vaikeat kosket rannalta etukäteen.
• Muista, että tulviva joki on aina vaarallinen - tulvan aikana reittiselostukset ja koskiluokitukset eivät paikkaansa.
• Järviosuuksilla kannattaa meloa rannan läheisyydessä.
• Hossan reiteillä suositellaan käytettävän muovikanoottia.
• Tietoa melonnan turvallisuudesta ja varusteista: Melonnan turvallisuusohjeet (melontajasoutuliitto.fi) ja Melontaopas (melonta.wasalab.com). 

Kalastus

• Melonnan ohella voi myös kalastaa. Alueen kalavedet kiinnostavat niin vetouistelun kuin perhokalastuksen ystäviä.
• Kansallispuiston vesistä osa kuuluu vapalupa-alueeseen, johon tarvitaan kalastonhoitomaksun (eräluvat.fi) lisäksi lupa 5502 Hossa (eräluvat.fi). Tähän lupa-alueeseen kuuluvat melontavesistä mm. Hossanjoen yläosa sekä puiston rajojen sisään jäävät muut virtavedet. Lupa-alueeseen 5502 kuulumattomilla kansallispuiston lampi- ja järvivesillä on jokaisella oikeus onkia ja pilkkiä veloituksetta ja kalastonhoitomaksun suorittaneilla on oikeus harjoittaa viehekalastusta lampi- ja järvivesillä.
• Kansallispuiston ulkopuolisilla lampi- ja järvivesillä voi yhdellä vavalla kalastaa kalastonhoitomaksun viehekalastusoikeudella. Koski- ja virta-alueilla kalastamiseen, sekä useamman vavan käyttöön tarvitaan Pohjois-Pohjanmaa-Kainuun vapalupa 5411 (eräluvat.fi).
• Huomaathan, että Hossanjoen alaosalle, Alakoskesta etelään tarvitaan Ylä-Kiannan osakaskunnan kalastuslupa (kalallakainuussa.fi).
• Lisätietoa luvista löydät eräluvat.fi sivustolta ja retkikartta.fi -palvelusta.
• Metsähallituksen kalastuslupia saa Hossan luontokeskuksesta ja Metsähallituksen erälupien verkkokaupasta (eräluvat.fi) Hossanjoen yhteislupaa saa myös Juntusrannan kaupasta (Ruhtinan Herkkukori).

Vesireittiosuus Hossa - Juntusranta, 40 km / 2 - 3 vrk

Hossa - Juntusranta -välinen vesiretkeilyreitti tarjoaa rauhallisia joki- ja järviosuuksia sekä koskien kuohuntaa. Niskakoskelta alkavan Hossanjoen alkuosa on vauhdikas ja runsaskoskinen. Joki rauhoittuu leppoisaksi ja mutkittelevaksi virraksi, joka välillä levenee järviksi ja lammiksi. Alajuoksulla on muutama koski piristämässä melomista.

Reitin pituus on 40 kilometriä, josta yhteensä 7 kilometriä koskiosuuksia. Koko reitin ohjeellinen melomisaika on 2 - 3 vrk. Kuivina kesinä Hossanjoen alkuosa on kivikkoinen; runsaat pohjakosketukset ovat mahdollisia. Suosittelemmekin muovikanootin käyttämistä. Reitin loppuosa on melottavissa läpi kesän.

Reitillä olevat kosket ja virtapaikat koskiluokituksineen (suluissa korkean veden luokitus)

• Niskakoski I
• Kuusikoski I
• Kaivoskoski I
• Leveänkoski II (II+)
• Vääräkoski I
• Pystynkoski II (II+)
• Kuikankoski I
• Alakoski I
• Raaninkoski I

Papinpetäjä - Niskakoski, 7 km

Melomisen voi aloittaa Nurmiselän kanoottilaiturilta tai Papinpetäjältä, joista on melomismatkaa Niskakosken vesillelaskupaikalle seitsemän kilometriä. Melomismatkalla on Hossan kylä matkailuyrityksineen (www.hossa.fi) Hossanjärven itäpuolella. Niskakoskella on tulentekopaikka.

Niskakoski - Kuikankoski, 4 km

Niskakoskelta (I) alkava melontareitti jatkuu Isokivenlaukaman jälkeen kolmiosaisena, runsaskivisenä koskijaksona (II). Jakson viimeisin koski, Leveänkoski, on korkealla vedellä tarkoin laskettava, silloin sen luokitus on jopa II+. Ennen Leveänkoskea, joen vasemmalla rannalla on Leveänkosken keittokatos. Reitti alittaa Vääräkosken (I) myötä Perangantien sillan, jonka kupeessa on vesillelaskupaikka ja opastustaulu.

Sillan jälkeen, vajaa kilometrin melomisen jälkeen, tulee kaksihaarainen, oikealta melottava Pystynkoski (II, korkealla vedellä II+). Pystynkoski on varsinkin korkealla vedellä tarkoin laskettava koski, tarvittaessa reitti kannattaa tarkistaa maalta ennen kosken laskemista. Pystykosken alla on saarekkeen etelärannassa samanniminen laavu. Laavulta reitti jatkuu jokireittinä parin kilometrin verran, välillä on Hippavirta ja Kuikankoski (I). Kuikankoskella on laavu, jonka eteläpuolella on vesillelaskupaikka.

Kuikankoski - Tormuanjärvi, 18 km

Kuikankoskelta etelään reitti on kilometrin verran virtaavaa, jonka jälkeen tulee neliosainen Alakoski (I). Alakoskella on kota ja tulentekopaikka. Alakosken jälkeen reitti jatkuu rauhallisesti virtaavana, mutkittelevana, rönsyilevänä ja pullistelevana jokena Tormuanjärveen saakka. Alakoskelta on Tormuanjärvelle matkaa n. 17 kilometriä. Tormuanjärven itärannalla, Muosalmessa, on vesillelaskupaikka. Reitti jatkuu Tormuanjärven länsirannalta, jossa on laavu.

Tormuanjärven laavu - Juntusranta, 11 km

Tormuanjärveltä joki jatkuu edelleen rauhallisena ja mutkittelevana, välillä on virtaavampia paikkoja. Viiden kilometrin jälkeen, Saarivirran eteläpuolella, reitiltä erkanee oikealle Saarijoki, jonka toisessa päässä on vesillelaskupaikka. Saarivirran jälkeen, 1,5 kilometrin melontamatkan jälkeen, saavutaan Raaninkoskelle (I), jota ennen on tulentekopaikka. Raaninkoskelta on puolentoista kilometrin melontamatka Juntusrannan tien sillalle eli Heinäkiveen, jossa on vesillelaskupaikka.

Heinäkivestä voi jatkaa järvimelontaa Kokkojärveä pitkin Juntusrannan kylälle, jossa on venesatama. Matkaa kertyy nelisen kilometriä. Juntusrannan lounaispuolella on Kalmosärkkä, historiallinen asuinpaikka, jossa on tulentekopaikkoja ja opastustauluja.

Vesireittiosuus Iijärvi - Hossa, 14 km / 8 tuntia

Iijärvi - Hossa -reitti on vähäkoskinen, pääosin järviosuuksista muodostuva melontareitti. Iijärvi on suuri, osin Kuusamon puolella sijaitseva järvi. Tuulisella säällä järven selkä on haastava ylitettävä, jolloin järvi kannattaakin kiertää rantoja myöten. Sakkojoen sillalta, Kuusamon tieltä nro 843, lähtevän ja Papinpetäjälle päättyvän reitin pituus on 14 km ja sen ohjeellinen melomisaika on 8 tuntia. Kuivina kesinä itse Iikoski on laskukelvoton, muilta osin reitti on melottavissa vähemmälläkin vedellä.

Sakkojoki - Iikoski, 10 km

Sakkojoelta, sillan kupeesta lähdettäessä melotaan rauhallista, kapeaa jokiosuutta pari kilometriä. Joki yhtyy Iijärven Sakkolahteen. Järviosuutta melotaan reilu kaksi kilometriä etelään ja kaarretaan Teeriniemen jälkeen lounaaseen, kohti Niskanniemeä. Niskanniemen eteläpuolelta lähtee Hypäsjärvelle vievä jokiosuus.

Reitin voi aloittaa myös Iso-Ahvenlammen länsirannalta, jolloin reitti on 3 kilometriä lyhyempi. Iso-Ahvenlammelta melotaan järviosuutta itään pari kilometriä ja kaarretaan Paloniemen jälkeen etelään. Niskanniemen jälkeen lähtee Hypäsjärvelle johtava jokiosuus.

Jokiosuus on pari kilometriä pitkä, rauhallinen ja mutkitteleva. Välillä joki levenee lahdiksi ja lammeksi. Reitti alittaa Kuusamon tien sillan ja tulee Saarilammen kautta Hypäsjärvelle. Melonnan voi lopettaa Hypäsjärven (n. 1 km) lounaisrannalla, ennen Iikoskea (II). Kosken partaalla on Iikosken päiväpysäköintialue keittokatoksineen.

Iikoski - Hossa, 4 km

Iikoski on vähän veden aikaan laskukelvoton. Runsaammankin veden aikana kannattaa käydä maitse tarkistamassa kosken alkuosa siinä olevien runsaiden pintakivien takia. Koko Iikoski on kolmiosainen, puolisen kilometriä pitkä koskiosuus. Koskiosuus päättyy Huosiusjärveen, jonka rannalla sijaitsevat Iikosken ja Huosiusjärven vuokrakämpät.

Vesiretkeilyreitti jatkuu järviosuutena Huosiusjärven poikki (1,5 kilometriä). Melomisen voi lopettaa ennen Huosivirtaa sijaitsevalle vesillelaskupaikalle. Melomista voi myös jatkaa Huosivirran (I) kautta Kenttäjärvelle ja siitä Mykränsalmen kautta Hossanjärven ja Keihäslammen väliselle kannakselle, Papinpetäjälle tai Nurmiselän kanoottilaiturille. Huosivirralta on Papinpetäjälle matkaa n. 2 kilometriä.

Vesireittiosuus Julma-Ölkky - Somer - Hossa, 16 km 

Julma-Ölkky - Somer - Hossa -reitti on helpohko, sokkeloinen järvireitti, joita muutamat pienet kosket ja salmet elävöittävät. Melontareittiin voi yhdistää historiallisia elementtejä käymällä Värikalliolla. Reitin paras käyttöaika on alkukesä, runsassateisina kesinä myöhemminkin. Matalalla vedellä lähtöpaikaksi suositellaan Lihapyörteen pysäköintialuetta, josta kanootti uitetaan Laukkujärvelle; väylä on yleensä keskikesän jälkeen erittäin kuiva.

Itse Julma-Ölkky on jylhä kanjonijärvi, jonka pituus on yli 3 kilometriä. Reitin voi aloittaa käymällä Ölkyn päässä, mikä lisää melomismatkaa n. 6 kilometriä. Kesällä Ölkyllä on myös maksullinen venekuljetus.

Julma-Ölkky - Ala-Ölkky - Värikallio - Ala-Ölkky, 4 km

Julma-Ölkyn vesillelaskupaikalta lähdettäessä melotaan Ala-Ölkkyä etelään pari kilometriä. Ala-Ölkky haarautumiskohdassa on samanniminen laavu. Värikalliolle melottaessa jatketaan laavulta oikeanpuoleista vesistöä vastavirtaan puoli kilometriä. Somerjärven länsirannan rantautumispaikalta vedetään kanoottia uittouomaa pitkin Somerjärvelle, matkaa n. 500 m. Värikalliolle johtaa polku keittokatoksen ohitse. Melottaessa takaisin voidaan korkean veden aikana laskea kapeaa ja vauhdikasta uomaa Ala-Ölkylle. Värikalliolla käynti lisää matkaa 2 kilometriä.

Ala-Ölkky - Somer - Suottavirta, 7 km

Ala-Ölkyltä vesiretkeilyreitti jatkuu Somerjokea pitkin, jossa on I-luokan koskia. Reilun 2 km:n melonnan jälkeen joki levenee Lihapyörteeksi, jota ennen on samanniminen laavu. Lihapyörteen eteläosassa on vesillelaskupaikka. Lihapyörteen ja Laukkujärven välinen jokiosuus on mutkainen ja korkealla vedellä vauhdikas. Kilometrin mittainen osio on koskiluokitukseltaan vähällä vedellä I, korkealla vedellä II. Loppuosassa on vähän veden aikana varauduttava uittamaan tai vetämään kanoottia.

Somerjoki yhtyy Laukkujärveen, jonka eteläosassa on Laukkujärven autiotupa. Vesiretkeilyreitti ohittaa autiotuvan ja jatkuu Laukkusalmen (I) kautta Talasjärvelle. Talassalmen pohjoispuolella on nähtävyytenä vanhat niityt ja lato. Talassalmen jälkeen saavutaan Puukkojärvelle, jonka itärannalla on laavu ja Puukkojärven autiotupa. Puukkojärveä seuraavan Puukkosalmen (polkusilta) jälkeen käännytään oikealle ja tullaan Suottavirralle (I).

Suottavirta - Hossa, 5 km

Suottavirran jälkeisen Saarihoiluan eteläpäässä on vesillelaskupaikka. Saarihoiluan itäpäästä lähtee Hakolammen kautta Hakokoskelle (I) johtava Louhikoski (I). Hakokosken jälkeen on Hakokosken laavu. Laavun jälkeen melotaan pitkä ja kapea Syvä-Hoilua, jonka eteläpäässä on koski Torkonluikea (I) ja tulentekopaikka.

Melomisen voi lopettaa Huosiusjärven länsirannalla olevalle vesillelaskupaikalle. Voi myös jatkaa melomista laskemalla Huosivirran (I). Sen jälkeen voi meloa Kenttäjärven ja Mykränsalmen kautta Hossanjärven ja Keihäslammen väliselle kannakselle eli Papinpetäjälle tai Nurmiselän kanoottilaiturille. Reitin kokonaispituus on 16 km ja sen ohjeellinen melomisaika 14 tuntia.

Vesireittiosuus Peranka - Hossa, 37 km

Perankajoki on monipuolinen vesiretkeilyreitti, joka tarjoaa kapeita jokiosuuksia ja avarampia järviosuuksia. Maisema reitin varrella vaihtelee: on nuorta metsää, niittyjä, rehevää sekametsää ja kuivaa mäntykangasta.

Reitin käyttöaika on koko kesä, kuivana aikana voi olla runsaasti pohjakosketuksia ja teräviä kiviä etenkin reitin alkupäässä. Lounatkoskea ei polkusillan kohdalta suositella laskettavaksi (koskiluokitus II+, jopa III). Ennen vaarallista osuutta on vasemmalla rannalla varoitusmerkki, jonka jälkeen (n. 50 m) alkaa vetotaival.

Reitillä olevat kosket ja virtapaikat koskiluokituksineen

• Niskakoski I
• Harrikoski I
• Vääräkoski I
• Telakoski I
• Karjalankoski I
• Särkikoski I
• Multikoski I
• Laukkukoski II+ ! (vähällä vedellä alaosa laskukelvoton, vedettävä)
• Kuusikoski I
• Sujaus I
• Hevonperseenkoski I
• Pitkäkoski II
• Saukkovirta I
• Peurokoski I
• Tuirankoski I
• Nimettömänkoski I-, II-
• Joukovirta I
• Tolosenvirta I
• Lounatkoski II+ !!
• Lounatkoski polkusilta II+ - III.

Peranka - Iso-Kukkuri, 15 km

Reitin alkuosa on mutkitteleva ja runsaskoskinen. Peranka - Viitostie välisellä 6 kilometrin reitillä on seitsemän I-luokkaan kuuluvaa koskea sekä suvanto- ja nivapaikkoja. Viitostien sillan kohdalla on vesillelaskupaikka. Sillan jälkeen, reilun kilometrin melontamatkan päässä, on vauhdikas ja kivinen Laukkukoski (II+!). Laukkukosken alaosa on vähän veden aikaan laskukelvoton, jolloin on varauduttava kanootin vetämiseen. Laukkukosken jälkeen on lyhyelle matkalla kaksi I-luokkaan kuuluvaa koskea. Reitti jatkuu rauhallisena jokireittinä reilun kahden kilometrin verran ja tulee Hevonperseenmutkaan, jossa samanniminen laavu.

Laavun jälkeen on Hevonperseenkoski (I) ja kahden mutkan jälkeen Pitkäkoski (II), jossa vähällä vedellä lukuisia pohjakosketuksia. Seuraa puolentoista kilometrin kosketon jokiosuus, jonka jälkeen on Saukkovirta (I). Saukkovirran yläosa on majavan pesimäaluetta, joten on varauduttava mahdollisen padon ohitukseen. Saukkovirran jälkeisen kilometrin matkalla on muutama virtapaikka, jonka jälkeen Perankajoki, kokonaispituus 15 km, yhtyy Iso-Kukkuriin. Seuraa järviosuus, jossa järviketjujen välissä on virta- ja koskipaikkoja.

Iso-Kukkuri - Lavajärvi, 5 km

Iso-Kukkuri on kolmisen kilometriä pitkä, alkupäästään yhtenäinen järvi, joka puolenvälin jälkeen haarautuu. Reitti jatkuu niemen pohjoisenpuoleista vesistöä pitkin, jonka päässä on Kukkurin autiotupa. Kämpän kohdalla on Peurokoski (I), jonka yli menevän polkusillan alla on suisteet. Kämpälle mentäessä kannattaa rantautua ennen suisteita oikealle puolelle. Koskea laskettaessa on varottava ajautumasta poikittain suisteisiin.

Iso-Kukkurin jälkeen seuraa Pikku-Kukkuri, kilometrin pituinen pieni järvi, jossa on kaksi saarta. Pikku-Kukkurin ja Lavajärven välisen kannaksen kohdalla on Tuirankoski (I). Lavajärvi on kolmisen kilometriä pitkä järvi, jonka keskivaiheilla, pohjoisrannalla, sijaitsee Lavajärven autiotupa.

Lavajärvi - Iso-Nimetön, 2 km

Lavajärven ja Iso-Nimetön-järven väliset Nimettömänkosket (I-II-) voi laskea tai ohittaa kantopaikan kautta. Kosket alkavat Lavajärven eteläosasta, ennen Syrjäharjun kannasta. Koskista kolmas eli viimeisin on vaikein. Vähän veden aikaan kannattaa meloa Lavajärveä Iso-Syväjärvelle ja kantaa kanootti Iso-Nimettömälle.

Lavajärven ja Iso-Syväjärven välisellä kannaksella on Syrjäsalmen laavu ja Nimettömänkoskien jälkeen vasemmalla tulentekopaikka. Nimettömänkosken ensimmäisen kosken jälkeen on vesillelaskupaikka.

Iso-Nimetön - Lounajajärvi, 7 km

Iso-Nimetön on pari kilometriä pitkä, kapea järvi, jota seuraa vajaan kilometrin pituinen Pikku-Nimetön. Pikku-Nimettömän etelärannalla on vesillelaskupaikka. Järven loppupäässä on Joukovirran laavu. Laavun läheisyydessä sijaitsevat vanhat pyyntikuopat.

Joukovirran jälkeen melontareitti jatkuu noin 5 km pituisena, rauhallisena järvireittinä Joukojärven, Virtajärven ja Pahkulammen kautta Lounajalle. Virtajärven länsipuolella on vanha Honkavaaran poroaita. Polku aidalle lähtee Virtasalmen länsirannalta. Lounajan koillisrannalla on tulentekopaikka ja pohjoisosassa, Lipposensalmen kannaksella, sijaitsee Lipposensalmen laavu. Lipposensalmelta voi halutessaan meloa pohjoiseen Pitkä-Hoilualle tai Kokalmuksen, Ala- ja Keski-Valkeisen kautta Iso-Valkeiselle, joissa on vesillelaskupaikat. Ala-Valkeisen ja Keski-Valkeisen välisellä kannaksella on Ala-Valkeisen autiotupa, matkaa Lipposensalmelta n. 3,5 km.

Lounajajärvi - Lounatkoski, 4 km

Lounajajärvi kapenee länteen mentäessä Iso-Tolosenvirraksi, jonka rannalla on Tolosenvirran vuokrakämppä. Pitkän järviosuuden jälkeen tulee ensimmäinen koski - Tolosenvirta (I). Melontareitti jatkuu Tolosenlammen pohjoisrantaa pitkin, kapeikolla on myös vesillelaskupaikka. Ennen Lounatkoskea olevan saaren voi kiertää pohjois- tai eteläkautta. Nämä pääuomat yhdistyvät suvannossa ennen polkusiltaa ja pahinta pudotusta. Vasemmalla rannalla on varoitusmerkki, jonka luota alkaa vetotaival. Polkusillan kohdalla olevaa osuutta ei suositella laskettavaksi!

Vetotaival ohittaa Lounatkosken vuokrakämpän ja Lounatkosken myllyn. Reitin voi lopettaa Lounatkosken vetotaipaleeseen, jolloin reitin kokonaispituudeksi tulee 33 km. Osion ohjeellinen melomisaika on 2 vuorokautta.

Lounatkoski - Hossa, 4 km

Vesiretkeilyreitti jatkuu Jatkonjärveen laskevaa jokea pitkin. Jatkonjärven länsirannalla on telttailualue ja ennen Kenttäjärveä sijaitsevalla kannaksella sijaitsevat vuokrakämpät Jatkonsalmen Pääpirtti ja Teräväpää. Järvireittiä voi jatkaa Kenttäjärven ja Mykränsalmen halki Hossanjärven Nurmiselän koillisrannalla olevalle kannakselle, Papinpetäjälle, tai Nurmiselän kanoottilaiturille. Vesiretkeilyreitti jatkuu etelään Hossa - Juntusranta -reittinä.