Maastopyöräilyreittien lähtöpisteet ja pysäköintialueet

Maastopyöräily Hossassa 

Hossan maastopyöräilyreitit on merkitty maastoon tolpilla, joissa on pyöräilijäsymboli ja heijastava värilevy. Kuva: Metsähallitus.Hossan kansallispuistossa maastopyöräily on kesäaikana sallittua vain neljällä merkityllä maastopyöräilyreitillä: Jatkon valkealla, Harjujen huikosella, Kokalmuksen kierroksella ja Sinisellä saavutuksella. Maastopyöräilyreitit on merkitty maastoon puutolpilla, joissa on pyöräilijäsymboli ja reitin värin mukainen heijastinlevy.

Maastopyöräilyreittien lisäksi voi pyöräillä alueen maantiellä.

Kansallispuiston ulkopuolella voi pyöräillä vapaammin, esimerkiksi Perangasta voi ajaa Lehtovaaran pysäköintialueelle tai Hossan kylältä Jatkonsalmentielle.

Talvella kansallispuistossa voi pyöräillä monitoimireiteillä ja pysyvän lumen aikana myös reittien ulkopuolella.

Läskipyörä nojaa mäntyyn laavun edustalla. Keväisessä metsässä näkyy vielä lunta.

Jatkon valkea, 10 km, osittain ympyräreitti

Jatkon valkea on Hossan reiteistä teknisesti helpoin maastopyöräilyreitti. Se soveltuu satunnaisille lajikokeilijoille ja aloittelijoille eikä sisällä suuria korkeuseroja. Ei talvikunnossapitoa. Kesällä saa maastopyöräillä vain maastopyöräilyreiteillä, ei muilla poluilla.

Sulan maan aikana, kiertoaika noin 1 tunti 10 minuuttia.
Vaativuus: helppo

Lähtöpiste

Luontokeskus, mtb-reittien lähtöpiste, Jatkonsalmentie 6, Suomussalmi

Retkeilyrakenteet

Huosivirran tulentekopaikka 

Reittiselostus

Reittimerkintä: valkoinen 
Kiertosuunta: myötäpäivään
Pituus: noin 10 km, tieosuutta yhteensä noin 5,4 km, maasto-osuus 4,3 km 

Reitti alkaa luontokeskukselta mtb-reittien lähtöpaikalta ja etenee Jatkonsalmentietä siirtymäreittinä Huosivirralle, kulkien hienossa Huosiharjun kehystämässä järvimaisemassa. Huosivirran ylityksen jälkeen alkava maasto-osuus etenee Kenttäjärven rantoja mukaillen Jatkonsalmen Kämppäkartanolle ja edelleen Jatkonjärven rantojen kautta Jatkonvaaralle. Sieltä reitti palaa hienoa neulaspolkua Huosivirralle ja tietä myöten takaisin luontokeskukselle. 

Reitillä voi kokea Kenttäjärven ja Jatkonjärven rantapolkujen lisäksi pitkospuut, hakkuuaukean polkua, pariuraa ja ison notkon kiertävää metsäpolkua. Tolosenvirrantieltä voi poiketa tietä pitkin vajaan 2 km päässä sijaitsevalle hienolle Lounatkosken alueelle, jossa on mm. vanha mylly.

Nähtävää

Huosivirta, Jatkonsalmi, Jatkonjärvi, Lounatkoski 

Reitin GPX-tiedosto

Lataa Jatkon valkea -maastopyöräilyreitin GPX-tiedosto (gpx-tiedosto, 34 kt). OHJE: Mikäli lataus ei avaudu, klikkaa latauslinkkiä hiiren oikealla napilla ja valitse avautuvasta valikosta: Tallenna tiedostona.

Pyörä lepää puuhun nojaten polun varrella. Keltainen maali puussa on reittimerkki.

Harjujen huikonen, 12,5 km, ympyräreitti

Harjujen huikonen soveltuu jo jonkin verran maastopyöräilykokemusta omaaville sekä aktiiviharrastajille. Vähemmän kokeneet voivat kuitenkin ajaa helpomman osuuden, palaten Torkonluikealta takaisin luontokeskukselle. Ei talvikunnossapitoa. Kesällä saa maastopyöräillä vain maastopyöräilyreiteillä, ei muilla poluilla.

Sulan maan aikana, kiertoaika noin 1,5 tuntia
Vaativuus: osittain vaativa / keskivaativa 

Lähtöpiste

Luontokeskus, mtb-reittien lähtöpiste, Jatkonsalmentie 6, Suomussalmi

Retkeilyrakenteet

Iikosken keittokatos ja tulentekopaikka, Hakokosken laavu, Huosivirran tulentekopaikka 

Reittiselostus

Reittimerkintä: keltainen 
Kiertosuunta: vastapäivään 
Pituus: 12,5 km, josta tieosuutta noin 2,7 km

Reitillä on vaativaa harjupolkua ja sateisella säällä rantapolut muuttuvat liukkaiksi. 

Koko kierroksen kiertämällä saa koetella myös mäennousukykyjään. Reitti tarjoaa kaikki Hossan olennaiset elementit rantapoluista harjupolkuihin ja järvimaisemiin. Luontokeskukselta alkavan maastopyöräilyreitin kiertosuunta on vastapäivään.

Alkuosassa on 300 metrin mittainen yhteiskäyttöosuus esteettömän reitin kanssa. Reitti kulkee Iikoskelta edeten Huosiusjärven pohjoispuolisia rantapolkuja Torkonluikealle, josta se etenee kohti Hakokoskia kiertäen Syvä-Hoiluan. Hakokosken ja Syvä-Suottajärven välinen harjualue johdattaa Hakokosken sillalle, jonka ylityksen jälkeen voi tulistella laavulla. Reitti lähtee paluumatkalle Hakoharjua pitkin saapuen lopulta Huosivirran pysäköintipaikalle. Loppusiirtymä Jatkonsalmentietä pitkin luontokeskukselle. 

Reitin GPX-tiedosto

Lataa Harjujen huikonen - reitit GPX-tiedosto (gpx-tiedosto, 46 kt). OHJE: Mikäli lataus ei avaudu, klikkaa latauslinkkiä hiiren oikealla napilla ja valitse avautuvasta valikosta: Tallenna tiedostona.


 Lähikuva pitkospuusta. Pyörä näkyy taka-alalla.

Kokalmuksen kierros, 14 km, ympyräreitti

Kokalmuksen kierros soveltuu lajiin vielä tutustuvasta alkaen kaikille maastopyöräilyn harrastajille. Reitti ei sisällä erityisiä ajotaitoja vaativia osuuksia, joskin sateisella säällä juurakot muuttuvat liukkaiksi. Ei talvikunnossapitoa. Kesällä saa maastopyöräillä vain maastopyöräilyreiteillä, ei muilla poluilla.

Sulan maan aikana, kiertoaika noin 1,5 tuntia.
Vaativuus: osittain vaativa

Lähtöpiste

Hossalaislammit pysäköintipaikka, Pistonlehdontie 225, Suomussalmi. Huom! Kaikki navigaattorit eivät tunnista osoitetta, vaan ohjaavat lähelle Viitostietä. Hossalaislampien pysäköintialueelle kannattaa ajaa Jatkonsalmentien kautta.

Ajo-ohje: Ajetaan Jatkonsalmentietä luontokeskuksen ohi 3,3 km ja käännytään oikealle erkanevalle Pistonlehdontielle. Ajetaan 3,3 km, Hossalaislampien pysäköintipaikka on tien vasemmalla puolella.

Retkeilyrakenteet

Muikkupuron laavu, Ala-Valkeisen autiotupa, Kokalmuksen tulentekopaikka, Kokalmuksen laavu, Lipposensalmen laavu, Pitkä-Hoiluan tulentekopaikka itäinen ja pohjoinen 

Reittiselostus

Reittimerkintä: punainen 
Kiertosuunta: vastapäivään 
Pituus 14 km, joka on maastopolkua yhtä lyhyttä tieosuutta lukuun ottamatta

Kokalmuksen kierros tarjoilee ajajalle runsaasti järvenrantapolkuja upeissa järvimaisemissa, reitin varren kirkkaita purovesiä sekä unohtumattoman ajoelämyksen Hoiluansärkän harjupolulla. Pitkospuuosuudet johdattavat Kokalmuksen rannoille, joka tarjoilee koettavaksi parasta kainuulaista järvimaisemaa. Lipposensalmi ja Pitkä-Hoiluan itärannan polut jättävät ajajalle kaihon palata pian takaisin.

Hossalaislammilta lähtevän reitin alkuosa on yhteiskäytössä esteettömän reitin kanssa, kunnes se erkaantuu Iso-Valkeaisen rantapolulle jatkaen Muikkupuron laavulle. Muikkupurolta reitti jatkuu Ala-Valkeaisen autiotuvan kautta Hoiluansärkälle ja porotallit ohittaen kohti Kokalmuksen laavua. Reitti palaa takaisin Hossalaislammille Lipposensalmen kautta seuraillen Pitkä-Hoiluan itärantaa. Reitin voi yhdistää myös Sinisen saavutuksen Syrjäharjun kierrokseen, jonka mitta on noin 20 km.  

Reitin GPX-tiedosto

Lataa Kokalmuksen kierros -pyöräilyreitin GPX-tiedosto (gpx-tiedosto, 59 kt). OHJE: Mikäli lataus ei avaudu, klikkaa latauslinkkiä hiiren oikealla napilla ja valitse avautuvasta valikosta: Tallenna tiedostona. 


 

Sinisen saavutuksen reitillä polku kulkee järven rannassa.

Sininen saavutus, 50 km, ympyräreitti

Sininen saavutus on pitkä ja sen myötä vaativa reitti ja edellyttää hyviä maastopyöräilytaitoja. Reitillä on myös teknisempiä osuuksia sekä vaativia harjunousuja ja laskuja. Reitti kiertää lähes koko kansallispuiston Värikalliota ja Julma-Ölkkyä lukuun ottamatta, ja sitä on mahdollisuus lyhentää useasta kohdasta oman maun mukaan. Ei talvikunnossapitoa. Kesällä saa maastopyöräillä vain maastopyöräilyreiteillä, ei muilla poluilla

Sulan maan aikana, kiertoaika noin 4,5 tuntia.
Vaativuus:  vaativa reitti

Lähtöpiste

Luontokeskus, mtb-reittien lähtöpiste, Jatkonsalmentie 6, Suomussalmi

Retkeilyrakenteet

Iikosken keittokatos ja tulentekopaikka, Hakokosken laavu, Puukkojärven laavu, Laukkujärven autiotupa, Lihapyörteen laavu, Kokalmuksen laavu, Aittojoen tulentekopaikka, Syrjäsalmen laavu, Joukovirran laavu, Lipposensalmen laavu, Lounajan tulentekopaikka, Huosivirran tulentekopaikka 

Reittiselostus

Reittimerkintä: sininen 
Kiertosuunta: vastapäivään 
Pituus: 50 km  

Sininen reitti kiertää suurimman osan kansallispuiston alueesta hyödyntäen sen polkuverkostoa laajasti. Ainoastaan Ala-Ölkyn ja Julma-Ölkyn suunnat jäävät reitiltä pois. Pyöräilyreitti menee Lihapyörteen pysäköintipaikalta samaa reittiä kuin kävelypolku Värikallion kaarros, ja erkanee Korkeakankaalta etelään. Siitä enempää Värikallion kaarrosta ei saa ajaa, mutta pyörän voi jättää hetkeksi lepäämään ja käydä kävelemällä Värikalliolla.

Koko kierros on ajettavissa päivän aikana myös jo jonkin verran kokemusta omaavien ajajien toimesta. Ajajan ei tarvitse välttämättä olla siis erityisen kokenut. Reitin pituus ja sen tekniset elementit ovat kuitenkin paikoin vaativia. Reitti on kokonaisuudessaan teknisyydeltään keskivaativaksi luokiteltava. Pitkällä reitillä vallitsevalla säätyypilläkin on merkityksensä ja mikäli sää on sateinen, vaativuus muuttuu teknisillä osilla pari pykälää vaativammaksi juurakkopolkujen kastumisen myötä. Samoin reitin loppuosa Jatkonvaaran alueella voi viedä energiaa runsaastikin. Reitin voi luonnollisesti aloittaa muualtakin kuin luontokeskukselta, joskin virallinen lähtöpiste sijaitsee siellä. Reitin voi myös katkaista useasta kohtaa lyhentäen ajomatkaa. 

Alkuosa Luontokeskukselta  

Reitin alkuosa kulkee keltaista reittiä pitkin aina Syvä-Suottajärven ja Hakokoskien välisen yhdyspolun tasalle, josta jatketaan Syvä-Suottajärven rantoja Puukkojärven tasalle. Reitti etenee Puukkojärven rannassa kohti Talassalmea. Välillä on Puukkojärven laavu. Talassalmesta jatketaan Talasjärven rantoja kohti Laukunsalmea. Laukunsalmen tasalla tullaan polkuristeykseen, josta voi poiketa Laukkujärven autiotuvalle.

Reitti kääntyy vasemmalle kohti Laukunsalmea, kulkien sillan yli Laukkujärven lounaispuolen rantaan. Noin 250 metrin päästä käännytään vasemmalle ja noustaan ylös harjulla kulkevalle latupohjan polulle kohti Lihapyörteen pysäköintipaikkaa. Sieltä reitti jatkuu jonkin matkaa Värikalliolle johtavaa kivisempää yhdyspolkua pitkin, kunnes erkanee siitä jatkuen suoraan kohti Laurintyrnänlampea ja Levälampia. Tämä polkuosuus on pienimuotoista ja teknisempää juurakkopolkua, jossa ajajat pääsevät testaamaan ajotekniikkaansa. Huomaa, että Värikalliolle ei saa kesäaikana ajaa pyörällä.

Kohti Kokalmusta  

Pistonlehdontien ylityksen jälkeen reitti jatkuu Kirkasvetisen lounaispuolelta kohti Kaunislampea. Tämä osuus on jälleen teknisempää, juurakkoista polkua. Kaunislammen jälkeen polku muuttuu helpoksi neulaspoluksi kohti Valkeisenvaaraa ja Kokalmusta. Reitti kääntyy oikealle Kokalmuksen porotallin kohdalta kohti Kokalmuksen laavua.

Kokalmusjärven rantaosuus on polveilevaa neulaspolkua, jossa on jonkin verran myös juurakkoisuuttakin. Kuikkalahden jälkeen tulee useampia ajettavia pitkososuuksia, kunnes saavutaan Kokalmuksen laavun lähellä sijaitsevalle porotallille. Sen ohituksen jälkeen saavutaankin laavulle, joka sijaitsee upean järvimaiseman ympäröimänä Korealahden kupeessa, pienen niemen kärjessä.  

Aittojoen suuntaan Syrjäharju kiertäen  

Korealahden pohjukasta käännytään oikealle ja lähdetään nousemaan huoltotietä pitkin ylemmäs, kunnes saavutaan Pistonlehdontielle johtavan metsäautotien alkuun. Reitti jatkuu tietä pitkin n. 5,5 km, kunnes saapuu Aittojoen Alakoskelle, Variskankaan länsipuolelle. Ennen Aittojoen ylittävää siltaa käännytään vasemmalle jokivarren pienimuotoiselle polulle, joka lähtee etenemään pienimuotoisena ja polveilevana. Suoalueen reunassa olevalla lammella on keväisin kovaääninen soidinkonsertti saattamassa kulkijaa kohti Lavajärven rantaa. Hiukan ennen Likolahtea kaarretaan vasemmalle ja lähdetään etenemään kohti Syrjäsalmen laavua ja sen jälkeen Syrjäharjua.

Syrjäsalmen sillan ylityksen jälkeen noustaan Syrjäharjulle. Sen kivipohjainen polku johdattaa välillä varsin kapeaakin harjannetta pitkin kohti itää Iso-Nimettömän vesistön seuratessa kulkijaa oikealla puolella. Polku kääntyy laskemaan viistosti oikealle hiukan ennen Nimettömänsalmea. Pikku-Nimettömän rantoja kulkeva polku polveilee pienimuotoisena, ylittäen puroja ja ohittaen kosteampia paikkoja. Vähitellen saavutaan Joukovirran laavulle. Joukovirran laavun jälkeen siirrytään Joukojärven rantapoluille, kiertäen vähitellen Virtasalmen puolelle. Sen jälkeen noustaan jyrkähkösti ylemmäs rantapolulta ja lähdetään seuraamaan polkua kohti vanhaa poroerotuksessa käytettyä aitaa. Polku on selkeätä neulaspolkua viettäen alaspäin kohti Poroaidanlampea. Sen kierron jälkeen noustaan jälleen hetkellisesti ja napakasti ylemmäs ja siirrytään Lounat-Valkeisen länsipuolen polkuosuudelle. Sen pohja on paikoin kivisempää ja epätasaisempaa aina Lounajan länsipuolen rantaosuuksille asti. Rytipuron pitkos-osuuden jälkeen tullaan Kokalmusjärven ja Lipposensalmen väliselle yhdyspolulle ja reitti saapuu Lipposensalmen sillalle sekä sen jälkeen sijaitsevalle idylliselle laavulle. 

Lipposensalmesta kohti luontokeskusta  

Reitti jatkuu Lipposenniemen eteläpuolta Lounatkapean rantapolulle, kunnes kääntyy vasemmalle Jatkonvaaraan johtavalle teknisemmälle ja pienimuotoiselle polulle. Jatkonvaaran huippu saavutetaan reilun kahden kilometrin nousuosuuden jälkeen, jonka jälkeen polku lähtee laskeutumaan vähitellen kohti Pistonlehdontietä, yhdistyen Valkoisen reitin polkuosuudelle. Pistonlehdontien ylityksen jälkeen jatketaan kohti Huosivirran pysäköintipaikkaa. Loppuosa ajetaan tieosuutta pitkin luontokeskukselle.  

Reitin GPX-tiedosto

Lataa Sininen saavutus -pyöräilyreitin GPX-tiedosto (gpx-tiedosto, 199 kt). OHJE: Mikäli lataus ei avaudu, klikkaa latauslinkkiä hiiren oikealla napilla ja valitse avautuvasta valikosta: Tallenna tiedostona.

Asiakaspalvelu

Hossan luontokeskus
Puh. 0206 39 6041 (0,00€/min + pvm/mpm), 040 751 7221
hossa(at)metsa.fi

Muista maastopyöräilyn etiketti

  • Polku on yhteinen ja luonto kuuluu kaikille, otamme huomioon muut kulkijat.
  • Hallittu tilannenopeus tuo turvallisuutta kaikille, pyöräilijä nopeampana on valmis väistämään muita.
  • Oikea ajotapa ei kuluta maastoa, pysymme olemassa olevilla poluilla ja reiteillä.
  • Vältämme lukkojarrutuksia ja herkkiä luontokohteita.
  • Noudatamme alueen ja reittien sääntöjä sekä roskattoman retkeilyn periaatteita.
  • Toimimme huomaavaisesti alueen asukkaita, maanomistajia ja reitin ylläpitäjiä kohtaan.
  • Nautimme luonnosta muistaen myös vastuumme.