Pakasaivo ja Kirkkopahdan seitakivi

Länsi-Lappi
Muonio
Pakasaivon suojelumetsä 325 ha ja Seitapahdan virkistysmetsä 8 ha

Jylhä Pakasaivo on erityisen luonnonkaunis ja geologisena muodostumana kiinnostava tutustumiskohde, johon liittyy myös vahva uskomuksellinen perinne. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa Muoniossa sijaitseva Pakasaivon rotkojärvi ja lähistön seitakivi, Kirkkopahta, ovat saamelaisten ikivanhoja pyhiä paikkoja. Kohteet ovat muinaismuistolain perusteella suojeltuja.

Pakasaivo on saivojärvi

Kapea, reilun kilometrin pituinen Pakasaivo on syntynyt mannerjäätikön sulamisvesien muokkaamaan ja puhdistamaan kallioperän murroslaaksoon. Järven pohjoispää on hämmästyttävän pyöreä ja säännöllinen - sitä onkin pidetty maamme suurimpana hiidenkirnuna. "Lapin helvetiksikin" kutsutussa Pakasaivossa veden syvyys on enimmillään jopa 60 metriä, ja järveä ympäröivät jyrkänteet kurottavat paikoin yli 60 metriä vedenpinnan yläpuolelle.

Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi syvin vesistö Inarijärven jälkeen. Saivojen on uskottu olevan kaksipohjaisia, ja kalojen välillä katoavan alempiin vesiin. Saivot ovat kiehtoneet aikoinaan myös Samuli Paulaharjua:

"Kaikkein merkillisimpiä Lapin vesistä ovat saivot ja saivojärvet, sellaiset ihmeelliset järvet, joita saattaa olla ainoastaan Lapissa, ihmeitten maassa. Oikeita täydellisiä saivoja ovat semmoiset umpinaiset tunturi- ja vuomajärvet, joista ei johdu minkäänlaista jokea ulos, ja joihin ei laske mitään jokea". (Lapin muisteluksia 1922)

Saamelaisten kunnioitusta herättäviä palvontapaikkoja

Pakasaivon palvontapaikka lienee ollut järven pohjoispään itärannan rosoisella kalliojyrkänteellä. Itäseinällä on pieniä luolakoloja, jotka ovat mahdollisesti olleet uhriluolia. Pakasaivon lähettyvillä oleva Kirkkopahta on yksinäinen suuri kallionlohkare tasaisella mäntykankaalla. Paulaharju kuvailee Pakasaivoa ja Kirkkopahtaa:

"Täällä jo ikimuistoisina aikoina olivat entiset äijit ja äijien äijitkin asustaneet, kunnioittaen ja kummastellen katselleet komeaa Pakasaivojärveä ja käyneet Pakasaivon takana kankaalla suurta Seitapahtaa palvomassa." (Lapin muisteluksia 1922) "Ja Seitapahtaa sanotaan myös Kirkkopahaksi (Kirkkopahta), kun se on ollut lappalaisilla niinkun joku kirkkopaikka." (Seitoja ja seidan palvontaa 1932)

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

Pakasaivon ja Kirkkopahdan muinaisjäännösalueet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Alue on Metsähallituksen päätöksellä suojeltu suojelumetsä. Pakasaivo on arvokas muinaismuistokohde, eikä sen maaperää saa vahingoittaa. Pysyttelethän siksi reitillä. Kallioseinillä ja järvellä toimimiseen tarvitset aina Metsähallituksen luvan (metsa.fi). Muinaisjäännösten vahingoittaminen on kielletty (finlex.fi). 

Muinaismuistolaki kieltää kaiken muinaisjäännöksen vahingoittamisen ja siihen kajoamisen. Järven pohjaa ja rantoja ei saa kaivaa, eikä järvestä tai ympäristöstä saa kerätä esineitä, kiviä, puuta tai muuta irtainta tavaraa. Kallioilla ei saa kiipeillä rapautumisen estämiseksi ja lajiston suojelemiseksi. Jos paikalla havaitsee vanhoja esineitä, niistä voi ottaa valokuvan ja koordinaatin, ja lähettää tiedot Museovirastolle, mutta esineisiin ei pidä koskea.

Lähialueelta, Äkäslompolon pohjoispuolelta, löytyy toinen tunnettu saamelaisten pyhä paikka, Äkässaivo Seitapahtoineen.

Lue lisää saivojärvistä ja seidoista.

Aukioloajat

• Pakasaivoon ja Kirkkopahtaan voi tutustua lähinnä sulan maan aikaan, sillä Pakasaivolle johtavaa metsäautotietä ei aurata talvella säännöllisesti. Talvella Pakasaivolle pääsee moottorikelkkailureittiä pitkin. Alueella ei ole henkilökuntaa.

Yhteystiedot

Lisätietoja kohteista saa Yllästunturin luontokeskus Kellokkaasta.

Kulkuyhteydet

Pakasaivolle on Äkäslompolosta matkaa noin 25 km, Kolarista noin 40 km ja Kittilästä noin 67 km. Muoniosta kohteeseen on matkaa noin 80 km. Kirkkopahdalle on pari kilometriä lyhempi matka. Maantieltä on opastus Pakasaivon pysäköintipaikalle.

Autolla Pakasaivolle

• Kolarista päin tultaessa tieltä nro 21 (E8) käännytään noin 10 km kirkonkylän pohjoispuolelta Äkäslompolon tielle (nro 940), jota ajetaan lähes Hannukaiseen. Hannukaisen kohdalta kääntyy luoteeseen Pakasaivontie, jota ajetaan noin 13 km. Tien varressa on opasteita ja Pakasaivon kohdalla tie kääntyy vasemmalle pysäköintialueelle.
• Kittilästä päin tultaessa heti kirkonkylän pohjoispuolelta käännytään Ylläsjärvi - Kolari -tielle (nro 939). Ylläsjärven kylän jälkeen käännytään Hannukaiseen vievälle tielle (nro 9404). Kolari - Äkäslompolo -tielle tultaessa käännytään vasemmalle ja 700 m:n päästä oikealle Pakasaivontielle. Loppumatka ks. yllä.
• Muoniosta päin tultaessa käännytään tieltä nro 21 (E8) Kihlangin pohjoispuolelta (Torniontie 3731, Muonio) vasemmalle ja ajetaan sitä yhteensä 13 km Pakasaivolle. Matkalla on yksi T-risteys, josta käännytään vasemmalle ja seuraavasta risteyksestä käännytään oikealle. Perillä on ohjaus pysäköintialueelle.

Pakasaivolle ja Kirkkopahdalle vieviä metsäautoteitä ei aurata talvella. Tie on päällystetty karkealla murskeella, joka voi koetella autojen renkaita. 

Kirkkopahdalle

• Kohde on Pakasaivontien varressa, vajaa 3 km ennen Pakasaivoa ja noin 100 m:n päässä tiestä.
• Kohteen kohdalla tien länsipuolella on pysäköintialue. Seitakivi näkyy metsäautotielle.

Julkiset kulkuyhteydet

• Kohteisiin ei pääse julkisilla kulkuvälineillä. Lähimmäksi kohteita, noin 13 km:n päähän Hannukaisen kohdalle pääsee linja-autolla Äkäslompolosta, Kolarista, Kittilästä ja Leviltä. Aikataulut löytyvät Matkahuollon (matkahuolto.fi) verkkosivuilta. Kolariin kulkee juna (vr.fi) ja Kolarista pääsee Äkäslompoloon bussilla.

Kartat

Sähköiset kartat

• Metsähallituksen Retkikartta.fi
• Museoviraston karttapalvelu (kyppi.fi)

Muut kartat

• Maastokartta, numero U423, 1:50 000. Karttakeskus 2007. Kartan voi ostaa mm. Karttakeskukselta ja Maanmittaustoimistoista.
• GT tiekartta 14, 1:250 000. Karttakeskus 2007. Kartan voi ostaa Karttakeskukselta ja Maanmittaustoimistoista.

Karttojen myyntipaikat

• Yllästunturin luontokeskus Kellokas
• Karttakauppa.fi
• Maanmittauslaitoksen palvelupisteet (maanmittauslaitos.fi)

Palvelut

Reitti ja tulentekopaikka

• Pakasaivon äärellä olevalle näköalapaikalle johtaa parinsadan metrin pituinen leveä polku, joka soveltuu myös lastenvaunuilla ja pyörätuolilla kulkeville. Rotkon reunalle on rakennettu katselulava ja portaat.
• Pakasaivon pysäköintialueen vieressä on tulentekopaikka ja esteetön kuivakäymälä.

Kahvila-, ravintola- ja majoituspalvelut

• Ylläksen matkailualueella on runsaasti kahvila-, ravintola- ja majoituspalveluja. Lisätietoa alueen palveluista löytyy Ylläksen (yllas.fi) verkkosivuilta.

Esteettömät palvelut

• Pakasaivon näköalapaikalle johtaa esteetön, parisataa metriä pitkä polku pysäköintialueelta. Pyörätuolilla liikuttaessa avustajan apu voi olla tarpeen. Pysäköintialueen vieressä on esteetön kuivakäymälä.

Moottorikelkkailureitit

• Pakasaivo sijaitsee Muonion eteläpuolen moottorikelkkailureittien varrella. Kohteeseen pääsee Äkäslompolosta, Ylläsjärveltä, Muonionjoen varrelta, Kolarista, Kittilästä ja Muoniosta. Reiteillä moottorikelkkailemiseen ei tarvitse uralupaa.

Muita käyntikohteita lähistöllä

• Pakasaivontien varrella sijaitsee Valkeajoen leimauskämppä, joka on entisöity kertomaan savotta-ajan elämästä. Kämppä on avoin tupa, jossa voi vierailla, mutta tulenteko kämpän kamiinaan on kielletty.
• Pakasaivosta noin kilometri länteen, Pakajärven rannalla, on kaunis jyrkkäreunainen ja kapea tieva eli harju. Pakajärven pohjoisrannalla on aikoinaan ollut paikallisen Suikkien saamelaissuvun asuinpaikka.