Pitkäjärven metsätyökämppä
Länsi-Suomi, Pirkanmaa
Ylöjärvi
Seitsemisen kansallispuisto
Seitsemisen kansallispuistossa sijaitseva Pitkäjärven kämppä on yksi maamme komeimpia säilyneitä metsäkämppiä. Arvokas rakennus ja talli kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon ja ne on suojeltu ympäristöministeriön päätöksellä v. 1994.
Seitsemisen seudulla metsätalous on ollut tärkeä elinkeino. Suurimmat savotat tehtiin 1920-luvulla. Metsätyömiehille rakennettiin majoitustiloiksi useita kämppiä.
Kämpälle valittiin hyvä paikka hiekkakankaalta järven rannalta. Kuivatustilaa tarvittiin paljon, sillä talvisessa metsässä kastuivat puiden kaadossa ja kuljetuksessa niin vaatteet, saappaat kuin hevosten valjaatkin hiestä ja lumesta. Pitkäjärven kämpän rakentaminen aloitettiin kelohirrestä 1939, mutta talvisota keskeytti työmaan 'glasinalus-vaiheeseen'. Välirauhan aikaan kämppä 1940 saatiin kuitenkin valmiiksi.
Kämppään majoitettiin noin parikymmentä miestä. Aluksi sotien jälkeen Pitkäjärvelle oli sijoitettuna työvankeja Karvian varavankilasta. Työvangit suorittivat kämpällä rangaistusta mustan pörssin kaupoista ja luvattomasta viinan myynnistä eli trokauksesta. Eräskin viinankeitosta tuomittu isäntämies oli ottanut mukaan renkinsä, joka hakkasi isäntänsä puolesta vaaditun kahden halkomotin päivätaksan!
Myöhemmin kämpällä majoittui pääosin hevostyömiehiä eli miehiä, joilla oli oma hevonen käytössään ja jotka kuljettivat tukkeja työmaalta kokoamispaikoille. Työmiehet nukkuivat suuressa kämppähuoneessa kerrossängyissä. Keittiö oli kämppäemännän valtakunta, eikä sinne ollut edes suoraa oviyhteyttä miesten puolelta, vaan ruoka tarjoiltiin ns. elämänluukusta. Kämpän toisessa päädyssä oli ns. terävä pää eli työnjohtajien huone.
Kämppäelämä oli vilkkainta 1940- ja 1950 -luvuilla, jolloin Seitsemisen seudullakin tehtiin suuria sotakorvaushakkuita. Metsätöiden koneellistuessa työvoiman tarve väheni. Kun vielä tieverkoston parantuminen helpotti kulkua työmaille, niin kämpät alkoivat hiljalleen jäädä tyhjilleen.
Seitseminen oli tunnettua aluetta jo ennen kansallispuiston perustamista ja seudulla liikkui paljon retkeilijöitä. Kansallispuiston perustaminen herätti keskustelua ja toi arvovieraita Helsingistä saakka: 1970-luvun alkupuolella Tampereen kaupunki toi presidentti Kekkosen hiihtoretkelle tutustumaan Seitsemiseen. Kekkonen hiihti noin 30 kilometrin lenkin Jaulin kämpältä Multiharjun kautta Pitkäjärvelle ja takaisin Jauliin. Kerrotaan Kekkosen innokkaana hiihtomiehenä tokaisseen Jaulissa, että häneltä jäivät voiteet Pitkäjärvelle, ja lähteneen lenkille toistamiseen.
Aukiolo
Kämppä on vuokratupa. Mikäli haluat tutustua lähemmin kohteeseen, kohde tulee vuokrata. Talviaikaan Pitkäjärvelle johtavalla tiellä ei ole talvikunnossapitoa. Pihan tulentekopaikka on ainoastaan vuokraajien käytettävissä.
Yhteystiedot
Lisätietoja kohteesta saat Metsähallituksen asiakaspalvelusta.
Kulkuyhteydet ja kartat
Pitkäjärven kämpän kulkuyhteyksistä on kerrottu Seitsemisen kansallispuiston sivuilla.
- Metsähallituksen Retkikartta.fi
Palvelut
Kämpän pihapiirissä on tulentekopaikka. Leiriytyminen ei ole sallittu. Kämpän läheisyydessä sijaitsee pysäköintialue (ei talvikunnossapitoa).
Pitkäjärven piha-alue
Kämppä sijaitsee Pitkäjärven rannassa keskellä kansallispuistoa. Kämppä on rakennettu komeaan vanhaan metsään. Kerrotaan Seitsemisen seudulla 1950-luvulla vierailleen Metsähallituksen silloisen pääjohtaja N.A. Osarankin kiitelleen kämpän komeaa sijaintia.
Kämpän lisäksi pihapiirissä sijaitsee alkuperäinen tallirakennus. Nykyinen sauna on rakennettu vuosina 1992 - 93 vanhan huonokuntoisen saunan tilalle. Kämpältä jatkuu nykyisenä kansallispuiston reittinä toimiva vanha metsätyömiesten pyörätie kohti Jaulia.
Polut
Pitkäjärveltä lähtevät kansallispuiston polut.
Esteettömät palvelut
- Pitkäjärven pihapiiriin pääsee pyörätuolilla.
- Myös kämpän edustalla kulkevaa vanhaa metsätyömiesten pyörätietä on mahdollista liikkua avustajan kanssa jonkin matkaa.
- Lähin esteetön WC löytyy Seitsemisen luontokeskuksesta, noin 10 km:n ajomatkan päässä Pitkäjärveltä.
Kohdetta hoitaa: Metsähallitus, Luontopalvelut.
Tämän sivun osoite on luontoon.fi/pitkajarvi
Asiakaspalvelu
Metsähallitus/Seitsemisen kansallispuisto
Puhelin: 0206 39 5270 ma - pe klo 9 - 15 (0,00€/min + pvm/mpm)
Sähköposti: sisasuomi(at)metsa.fi
Lähikohteita
Retkietiketti
1. Kunnioita luontoa.
2. Suosi merkittyjä reittejä.
3. Leiriydy vain sallituille paikoille.
4. Tee tulet vain sallituille paikoille.
5. Älä roskaa.