Isokuru
Näe Suomen suurin kuru, 220 metriä syvä Isokuru! Se sijaitsee Kultakeron ja Ukonhatun tunturihuippujen välissä. Kurun pohjalla olevaa puista kävelysiltaa pitkin pääset Pyhänkasteenlammelle ja -putoukselle. Kohdetaulujen avulla tutustut Isokurun syntyyn ja alueen geologiaan. Huomioithan, että Isokuruun vie ainoastaan kesäreitti, jolta poistuminen on retkeilijöiden turvallisuuden, kurun ainutlaatuisuuden ja erityissuojelun nojalla kielletty. Isokuruun ei mene talvireittiä lumiturvallisuussyistä.
Pyhänkasteenlampi, Pyhänkasteenputous ja Uhriharju
Isokurun perältä, äkkijyrkkien kallioseinien keskeltä löydät kattilamaisen painanteen, jonka pohjalla on 12 metriä syvä Pyhänkasteenlampi. Lampeen laskee 17 metriä korkea suihkumainen putous, Pyhänkasteenputous, jonka vesi tulee Karhukurua pitkin virtaavasta tunturipurosta.
Lampi ja putous ovat saaneet nimensä kristinuskon ja metsäsaamelaisten vanhojen uskomusten kohtaamisesta. Perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman antoi saamelaisille kesällä 1648 joukkokasteen näiden vanhalla palvontapaikalla eli seidalla, joka sai siitä nimen Pyhänkasteenlampi. Samalla tavalla vanhoista uskomuksista on saanut nimensä Uhriharju, jolla on uhrattu peuroja ja niiden sarvia hyvän metsästysonnen toivossa.
Noitatunturi
Noitatunturi on Pyhä-Luoston tunturijonon korkein huippu. Vaativa reitti 540 metriä korkealle tunturille palkitsee kävijän upeilla maisemilla. Noitatunturin reitin varrelta löydät myös Annikinlammen, joka uinuu syvässä Kuorinkikurussa ylhäällä tunturin rinteellä ja jolta avautuu hieno näköala pohjoiseen. Noitatunturi on vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita. Tunturi tunnettiinkin aiemmin nimellä Seitatunturi.
Tukkikämpän rauniot ja poroerotusaita
Savottakulttuurista on yhä muistona vanhan tukkikämpän rauniot Poropolun varrella. Pyhätunturilla on hakattu metsää 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, ja se näkyy maastossa myös pitkinä kantoina ja talviteiden jälkinä. Kansallispuiston poroerotusaidalla pidetään loppuvuodesta Pyhä-Kallion paliskunnan poroerotukset. Silloin porot luetaan ja merkitsemättömät vasat ja teurasporot merkitään.
Lampivaaran ametistikaivos
Lampivaarasta on löydetty harvinaista violettia kvartsia eli ametistia. Lampivaaran ametistin paras osa luokitellaan jalokiveksi, ja se on suosittu korukivi. Ametistikaivos (ametistikaivos.fi) sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuistossa ja on ainoita jalokivikaivoksia maailmassa, jonne vierailijat ovat tervetulleita. Lampivaaran ametistikaivokselle järjestetään opastettuja vierailuja, joilla kerrotaan alueen geologisesta historiasta. Vierailun päätteeksi jokainen kävijä saa kaivaa itselleen oman ametistin.
Ukko-Luosto ja vanhat metsät
Kiipeä 670 porrasaskelmaa jylhän Ukko-Luoston huipulle, 514 metrin korkeuteen! Siellä koet huipun tuulet ja ihailet hienoja maisemia aapasoille, ympäröiville vaaroille ja ikivanhoihin metsiin.
Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolen metsiin ei ole kirves kajonnut, ja ne ovatkin jopa 400 vuotta vanhoja. Luosto on tunnettu juuri komeista vanhoista männiköistään.
Rykimäkeron niliaitta ja hirsiaitta
Tutustu vanhaan lappilaiseen hirsiaittaan ja niliaittaan, jonka tarkoitus oli suojata metsästyssaalista, vaatteita, taljoja ja muita tavaroita petoeläimiltä. Niliaittoja rakennettiin pyyntipaikoille kauas asutuksesta, ja niissä säilytettiin saalista ja tarvikkeita varsinkin talvisin siihen asti, kunnes tavarat voitiin käydä hakemassa kylään.
Rykimäkuru
Vaikuttava Rykimäkuru poikkeaa muista alueen kuruista, sillä se on rotkolaakso, joka on syntynyt kallioperän repeämäkohtaan. Muut alueen kurut ovat jääkauden sulamisvesien uurtamia.
