Sallan ohjeet ja säännöt
Huom! Sallan kansallispuiston ohjeet ja säännöt tarkentuvat myöhemmin alueen uuden hoito- ja käyttösuunnitelman sekä järjestyssäännön valmistuessa. Toistaiseksi alueella ovat aikaisemman Sallatunturin alueen hoito- ja käyttösuunnitelman linjaukset voimassa (julkaisut.metsa.fi).
Liikkumista on rajoitettu rajavyöhykkeellä. Tutustu puiston alueeseen Kartat-sivulla ja Retkikartta.fissä.
Kunnioita luontoa
Lemmikit
Liikkuminen
Leiriytyminen
Tulenteko
Roskaton retkeily
Kalastus
Marjastus ja sienestys
Droonen lennätys
Muut säännöt
Kielletty toiminta
Turvallisuus
Vuodenajat
Sesongit
Kunnioita luontoa
Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty. Metsästyksessä sekä poronhoitotöissä käytettävät koirat voivat olla irrallaan kyseisen toiminnan yhteydessä.
Liikkuminen
Kansallispuistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajavyöhykettä lukuun ottamatta.
- Kansallispuisto rajoittuu idässä valtakunnan rajaan ja näin ollen osa puistosta on rajavyöhykkeellä, jossa liikkumiseen tarvitset rajavyöhykeluvan (raja.fi).
Leiriytyminen
Leiriytymistä suositellaan tauko- ja tulentekopaikkojen sekä päivätupien välittömään läheisyyteen. Alueella on myös kaksi autiotupaa yöpymistä varten, perehdythän autiotupien ohjeisiin ennen niiden käyttöä.
Tuvat ja taukopaikat on lueteltu Palvelut-sivulla. Sallan kansallispuiston tuvat, laavut ja tulentekopaikat löytyvät Retkikartta.fistä.
Tulenteko
Avotulen teko on kansallispuistossa sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Vastuu on aina tulen sytyttäjällä.
Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä missä liikkuminenkin on sallittu.
- Virkistysvyöhykkeellä tulenteko on sallittu sitä varten osoitetuilla paikoilla. Virkistysvyöhykkeen ulkopuolella toistaiseksi Metsähallituksen antaman yleisen luvan mukaisesti: Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion mailla. Tulentekoon voi käyttää maassa olevia kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Mikäli alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulentekopaikka, täytyy tulistelun tapahtua siellä. Luonnonsuojelualueilla, joille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma tai annettu järjestyssääntö, noudatetaan tulenteossa sitä, mitä näihin suunnitelmiin ja sääntöihin on linjattu. Esimerkiksi useimmissa kansallispuistoissa tulenteko on sallittu vain huolletuilla tulentekopaikoilla.
Maastopalovaroituksen aikana:
- Avotulen teko on kiellettyä kaikkialla, myös merkityillä tulentekopaikoilla, kun alueelle on annettu maastopalovaroitus (ilmatieteenlaitos.fi).
- Maastopalovaroituksen aikana risukeittimien käyttö ei ole sallittu niistä aiheutuvan kipinöintivaaran vuoksi.
Roskaton retkeily
Sallan kansallispuistossa ei ole sekajäteastioita maastossa, joten jätehuolto on omatoiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta lajitteluun.
- Ruoantähteet ja muut biojätteet voi jättää taukopaikan kuivakäymälään tai kompostoriin.
- Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla tai autiotuvan tulisijassa. Muita jätteitä, kuten alumiinifoliota sisältäviä pakkauksia tai muovia, ei saa polttaa nuotiossa.
Kalastus
Pilkkiminen ja onkiminen on sallittu kansallispuiston järvissä ja lammissa.
Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
Marjastus ja sienestys
Marjojen ja hyötysienien poimiminen on sallittua.
Muut säännökset
- Moottorikelkkailu on sallittu moottorikelkkailu-urilla, jotka vaativat Metsähallituksen uraluvan. Metsähallituksen urat ovat maksullisia, epävirallisia reittejä. Näille urille kelkkailija voi hankkia Metsähallitukselta henkilökohtaisen tai perheen yhteisen uraluvan. Tällä luvalla voi kelkkailla kaikilla urilla, jotka löytyvät Metsähallituksen urakartastosta.
- Lue lisää urista ja uraluvista (eraluvat.fi). Muualla moottorikelkkailu vaatii maanomistajan maastoliikenneluvan (eraluvat.fi).
- Sallan kansallispuisto kuuluu lähes kokonaan ADIZ rajavyöhykkeeseen, jonka takia myös harrastajien täytyy tehdä dronen lennättämisestä lentosuunnitelma AIS Finlandille. Lentosuunnitelman laadintaohjeita ja lähetyslomakkeet löytyvät Fintraffic ANS:n ilmailutiedotuspalvelun verkkosivuilta (fintraffic.fi). Lisätietoja dronen lennättämisestä saa Fintraffic ANS:n sivuilta (ais.fi).
- Lisäksi puisto rajoittuu idässä valtakunnan rajaan ja näin ollen osa puistosta on rajavyöhykkeellä, jossa liikkumiseen tarvitset rajavyöhykeluvan (raja.fi).
- Tutkimustoiminta, tapahtumien järjestäminen ja esimerkiksi elokuvien tai mainosten kuvaaminen maastossa vaatii aina luvan Metsähallitukselta. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).
- Sallan kansallispuiston reittien ja rakenteiden käyttö yritystoiminnassa on aina maksullista ja toistuvaan yrityskäyttöön tarvitaan sopimus Metsähallituksen kanssa (metsa.fi). Päiväkohtaiset käyttömaksut maksetaan Eräluvat-verkkokaupassa (eraluvat.fi).
Kielletty toiminta Sallan kansallispuistossa
- Moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta.
- Eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen sekä niiden pesien ottaminen ja vahingoittaminen.
- Lemmikkieläinten pitäminen irrallaan.
- Roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
- Kulkeminen rajavyöhykkeellä.
Turvallisuus
Huolellinen retken suunnittelu ja tietojen hankkiminen paikallisista oloista auttaa parhaan luontoelämyksen saavuttamisessa. Tärkeimmät varusteet vaelluksella ovat puukko, tulitikut, kartta ja kompassi. Ne tulisi olla kaikkein lyhimmilläkin päiväretkillä mukana eväiden ja juoman lisäksi.
- Päiväretkillä voi harjoitella vaeltamista. Merkittyjen reittien ulkopuolelle suuntautuvien vaellusten opettelu kannattaa aloittaa kokeneemman henkilön kanssa.
- Alueella on runsas reittiverkosto. Vaikka reitit onkin merkitty maastoon, retkeilijän kannattaa hankkia sopiva kartta, jotta ei synny sekaannusta eri reittivaihtoehtojen kanssa.
- Pitkille reiteille lähtevän on hyvä hallita suunnistus- ja retkeilytaidot. Kannattaa myös huomioida, että monilla alueen reiteistä on huomattavia korkeuseroja, mikä lisää reittien vaativuutta.
- Kevättalvi on suosittua retkeilyaikaa, mutta silloinkin on varustauduttava asianmukaisesti. Tavallisilla latusuksilla ei pidä lähteä hoidetun latuverkoston ulkopuolelle!
- Talvella retkeileminen on vaativaa. Sää- ja valo-olosuhteet ovat keskitalvella vaikeat, sillä pakkasta voi olla jopa -40 astetta ja kaamosaikana päivänvaloa on vain muutamia tunteja. Tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti. Myös energiantarve on pakkasella kovempi.
- Moottorikelkan jälkien seuraamisessa tulee olla varovainen. Jäljet eivät aina vie sinne, minne olet menossa. Eksyminen on talvella aina vaarallista.
- Kuruissa voi olla lumivyöryvaara.
- Yksin vaeltamista on syytä välttää. Hätätilanteessa vaellustoveri on korvaamaton apu.
- Metsäautoteillä ei ole talvisin kunnossapitoa, joten retken aloituspisteeksi on hyvä valita joku kansallispuiston virallisista pysäköintialueista: Sallan Poropuisto, Tunturikeskus tai Pohjoisrinne.
- Ota retkelle mukaan ensiapupakkaus. Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112 ja tee hätätilanneilmoitus. Taustatietoa toiminnasta hätätilanteessa.
- Matkapuhelimien kuuluvuus vaihtelee Sallan kansallispuistossa, ennen retkeä voit tutkia oman operaattorin kuuluvuuskarttaa. Lue lisää matkapuhelimen kuuluvuudesta.
- Tutustu myös Retkeilyn ABC osiossa oleviin vinkkeihin turvallisuudesta.
Katso myös Sallan kansallispuiston Ajankohtaista-sivu.
Vuodenajat
On tärkeää perehtyä retkikohteeseen jo ennalta ja valmistautua retkelle huolella. Reitillä pysyttely sekä sääennusteiden seuraaminen auttavat retken onnistumisessa. Sallatunturin ulkoilukartta on hyvä kartta, joka kannattaa hankkia ennen patikoinnin aloittamista.
Kesä alkaa yleensä vasta kesäkuun keskivälin tienoilla, kun routa on sulanut ja maa lämmennyt. Sääsket kuoriutuvat juhannuksen jälkeen.
Ruska alkaa Sallassa tavallisesti syyskuun puolivälissä ja kestää lokakuun alkuun, jolloin ensimmäiset kovat pakkaset irrottavat lehdet puista. Syysmyrsky saattaa joskus riipiä lehdet puista ennen aikojaan.
Talven ensimmäinen lumipeite tulee vuosittain yleensä lokakuun puolivälin tienoilla, ja lunta kertyy talvella keskimäärin 85 cm. Talvi on Koillismaalla ankara kovan pakkasen ja paksun lumipeitteen takia. Suosittelemme talvivaellusta vain kokeneille retkeilijöille. Sallan Naruskassa on mitattu alimmillaan yli viidenkymmenen asteen pakkaslukemia. Muista, että tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti. Myös energiantarve on pakkasella suurempi, mikä kannattaa huomioida eväitä pakatessa. Talvivaelluksella kannattaa ottaa huomioon, että kulkuvauhti on huomattavasti hitaampi kuin sulan maan aikaan, keskimäärin 1,5 km tunnissa. Tutustu tarkasti myös päivän valoisan ajan pituuteen (moisio.fi) ennen vaellusta. Päivän lyheneminen saavuttaa huippunsa talvipäivän seisauksena noin joulukuun 21. päivänä. Talvipäivänseisauksen aikaan Sallassa päivän pituus on 1 tunti ja 47 minuuttia. Aurinko nousee 11.10 ja laskee 12:57.
Kevät saapuu Koillismaalle yleensä huhtikuun viimeisellä viikolla päivien pidentyessä. Kevättulva alkaa yleensä toukokuun puolessa välissä ja tulvaveden lasku kestää neidonkengän kukinta-aikaan saakka eli kesäkuun alkuun.
Sesonkiajat
Kansallispuiston retkeilyn sesonkiaikoja ovat joulu-maaliskuun hiihtokausi sekä kesän ja syksyn vaelluskausi.
Hätänumero 112
Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112. Tarkemmat ohjeet hätätilanteisiin.
Lataa puhelimeesi 112 Suomi-sovellus (112.fi). Kun hätäpuhelu soitetaan 112 Suomi -sovelluksen kautta, niin hätäkeskuspäivystäjä saa automaattisesti tiedon soittajan sijainnista.
Retkeily poronhoitoalueella
Kun retkeilet Lapissa, lue vinkit retkeilystä poronhoitoalueella.
Retkietiketti
1. Kunnioita luontoa.
2. Suosi merkittyjä reittejä.
3. Leiriydy vain sallituille paikoille.
4. Tee tulet vain sallituille paikoille.
5. Älä roskaa.