Syötteen luontokeskus
Aloita tutustuminen kansallispuistoon Syötteen luontokeskuksesta, joka sijaitsee Iso-Syötteen takarinteiden juurella. Luontokeskuksessa pääsee liikkumaan esteettömästi. Monet kansallispuiston reitit alkavat luontokeskuksen pihasta. Henkilökunnalta voit aina kysyä lisää!
Rakkaudella luontosi -näyttely tutustuttaa sinut Syötteen luontoon vivahteikkaan ja toimiannallisen näyttelyn avulla. Vaihtuvat näyttelyt ovat monesti paikallisten taiteilijoiden käsialaa.
Ahmakallio
Haastava nousu Ahmakallion näköalatornille palkitsee kävijän upeilla näköaloilla 400 metriä merenpinnan yläpuolelta. Ympärilläsi leviää vaarametsien maa kaikessa komeudessaan. Ahmakalliolle kannattaa lähteä Syötteen luontokeskukselta, jolloin patikointimatkaa yhteen suuntaan kertyy noin 12 kilometriä. Reitti seurailee osittain 17 kilometrin mittaista Ahmankierrosta. Toinen vaihtoehto on lähestyä Jaaskamon suunnalta Lomaojan laavulta kaakkoon sijaitsevan tien päästä, josta on reittiä pitkin 5 km tornille. Ahmavaarassa on myös korukiviesiintymä.
Pytkynharju
Pytkynharju on noin kolme kilometriä pitkä ja parhaimmillaan 30 metriä ympäristöstään nouseva kapea harju, jonka selältä aukeaa loistelias näköala. Se syntyi jääkauden lopulla mannerjään railoon, johon sulamisvedet kasasivat soraa ja hiekkaa. Pytkynharju sijaitsee Iso-Syötteen eteläpuolella. Kellarilammen pysäköintialueelta harjun eteläpuolelta tai Lauttalammen pysäköintialueelta harjun länsipäästä on Pytkynharjulle matkaa muutama sata metriä. Itäpäästä Naamankajärven pysäköintialueelta on alle kilometrin kävelymatka harjun alkuun.
Vattukuru
Kurut syntyivät mannerjäätikön sulamisvesien kulutuksessa noin 10 000 vuotta sitten. Vattukurun jylhien, monikymmenmetristen kivirakkarinteiden vastapainona on rehevä lehtosuo. Vattukurun 2,1 kilometrin pituisen luontopolun varrella ihastelet hyvin runsasta ja monimuotoista luontoa. Polku alkaa Lehtovaaran pysäköintialueelta läheltä Pudasjärven ja Taivalkosken rajaa, ja se on osittain pitkostettu ja porrastettu. Vattukuru luontopolkuineen on lapsiperheillekin sopiva kesäkohde.
Kaunislampi
Kaunislampi lunastaa nimensä lupauksen. Se on suojeltu aarnialue, joka sijaitsee kansallispuiston rajojen ulkopuolella, noin 35 kilometriä Syötteen luontokeskuksesta pohjoiseen. Kaunislammen rotkojärvi on syntynyt kallioperän murrokseen. Kaunislammen länsipuolella voi ihastella muinaisrantakivikkoa, joka syntyi mannerjäätikön vetäytyessä yli 9 000 vuotta sitten. Jään sulamisveden paisuttama meri peitti tuolloin Kaunislammen aluetta, ja vain vaarojen kärjet ylsivät merenpinnan ylle.
Kaunislammen ympäri kiertää 6,5 kilometrin pituinen päiväreitti. Järven eteläpuolella sijaitsee päivätupa, jolla voi pitää tauon retken päätteeksi. Päivätuvan kohdalta lähtee yhdysreitti kansallispuiston vaellusreitistöön. Kaunislammen päivätuvalle on Ruuhensuon tien varressa olevalta pysäköintialueelta 2,5 km.
Rytivaaran kruununmetsätorppa
Rytivaaran kruununmetsätorppa on keskelle kansallispuistoa uudelleen rakennettu ainutlaatuinen museotila, jossa pääset kurkistamaan entisajan torppareiden ankaraan elämään. Vuonna 1852 rakennetussa torpassa on elänyt monta torpparisukupolvea – keskellä erämaata. Metsähallitus rakensi 2000-luvun vaihteessa pihapiiriin alkuperäisen mallin mukaisesti talon, navetan, liiterin, saunan, keittokodan ja kaksi riiheä. Pääset Rytivaaran kruununmetsätorpalle Syötekylästä seuraamalla opasteita Ukonvaaran pysäköintialueelle, jolta on noin 4 kilometrin kävelymatka torpalle. Koko Rytivaaran kierros on 10 km mittainen.
Rytivaarassa voit yöpyä Rytituvassa, joka toimii vuokratupana. Varaukset erälupien nettikaupasta. Lisätietoja saa Syötteen luontokeskukselta.
Pyhitys
Syötteen kansallispuiston korkeimmalta vaaralta, 422 metriä korkealta Pyhitykseltä näet hienot erämaamaisemat joka suuntaan. Kesäaikaan vaaran laelle on pysäköintialueelta 2 kilometriä, ja polun puolivälissä on laavu. Pyhitykselle noustessa saat varautua tiukkaan kävelyyn, sillä polku nousee 160 metriä puolentoista kilometrin matkalla. Hiekkatie lähtöpaikalle on hieman kuoppainen. Auto tulee jättää 1 km päähän laavusta, eikä viimeistä huonokuntoista hiekkatien pätkää tule ajaa autolla.
Pyhityksen nimi kertoo historiasta: se on muiden seudun korkeiden vaarojen lailla ollut metsäsaamelaisten pyhä uhripaikka. Kostonjärven puoleisella rinteellä näet pienempien kivien päällä lepääviä kivipöytiä, joiden luona on tuhansia vuosia sitten uhrattu metsän ja järven antimia ja varmisteltu hyvää pyyntionnea.
Soiperoinen
Soiperoinen on hyvin terävälakinen ja jyrkkä harju, joka kulkee kirkasvetisten Rääpysjärven ja Soiperoisen välissä. Se on leppoisa pistäytymiskohde, jonka ympäristössä on useita 2-3 kilometrin pituisia polkuja ja niiden varrella taukopaikkoja. Soiperoinen onkin hyvä lapsiperheiden päiväkohde. Hiekkatie Soiperoiselle on usein kuoppainen, mutta tavallisella autolla pääsee kyllä perille.
Ihminen on kulkenut Soiperoisen harjuilla ja järvillä kivikaudelta asti. Tarkkasilmäinen huomaa alueella kivikautisia peuranpyyntikuoppia, tervahautoja ja kalkkimiiluja, vanhan kalatuvan ja porokämpän jäännökset, niittylatoja sekä lammen pohjassa lepäävän kopukan eli kalamiesten lautan.
Iso-Syöte
Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte sijaitsee kansallispuiston eteläpuolella. Sen huipulla (432,5 m) viihtyvät tunturikasvit, kuten ruska-aikaan karmiininpunaisena hehkuva riekonmarja. Hotelli Iso-Syötteen pysäköintialueelta lähtee Huippupolku (1 km), jonka varrella on näkötasanne. Kansallispuiston vaaramaisema aukeaa aivan jalkojesi juuressa. Polun varrella tutustut alueen maisemiin, luontoon ja geologiseen historiaan. Alue kuuluu Iso-Syötteen retkeilyalueeseen.
