Hauensuolen vanhimmat kaiverrukset ovat 1400-luvulta. Tämä Tullisaaren luonnonsatama oli vilkas välietappipaikka 500 vuotta sitten. Vuonna 1584 Hauensuolessa kävi kuuluisaan Baltian aatelissukuun kuulunut Casper von Tisenhusen, joka palveli Ruotsin armeijassa ratsumestarina. Suvun vaakunassa on härkä ja kypärän päällä härän sarvet. Hänen kaiverruksensa kalliossa kertoo Hauensuolen vilkkaimmasta aikakaudesta. Sotajoukkoja ja niiden tarvikkeita kuljettaneita laivoja liikkui Suomenlahdella 1500- ja 1600 -luvuilla paljon, sillä Suomi, Ruotsi ja Baltia kuuluivat samaan valtakuntaan.
Salmi mataloitui ja laivat kasvoivat 1600-luvun kuluessa. Kun myös luotsitoiminta kehittyi samaan aikaan, Hauensuolen käyttö väheni. Paikka säilyi kuitenkin merenkävijöiden tiedossa, ja seuraavinakin vuosisatoina siellä vierailtiin vanhoja kaiverruksia katsomassa ja jättämässä muisto omasta käynnistä.
Kuuluisimpia kirjoituksia on Suomenlinnan suunnittelijan Augustin Ehrensvärdin mittaus- ja tutkimusseurueen merkintä 21.8.1754. Siinä kerrotaan, että herrat upseerit metsästivät, kalastivat, mittasivat saarten pinta-alat ja vedenkorkeuden - sekä joivat hyvät kahvit päälle.
Ainutlaatuinen vierailukohde vieläkin
Hauensuoli on ainutlaatuinen "merenkävijöiden vieraskirja". Kallioiden kaiverrukset ovat olleet ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi lokakuusta 1990 lähtien Suomen kansallisessa aielistassa (Unesco, englanniksi).
Hangon museo ja Museovirasto ovat puhdistaneet ja maalanneet kaiverruksia, jotta ne eivät peittyisi sammaliin, vaan olisivat nykyistenkin kävijöiden nähtävissä. Myös hylkyjen ja muiden vedenalaisten muinaisjäännösten kartoitus Hauensuolen ympäristössä on aloitettu. Hauensuoli on osa Metsähallituksen hoidossa olevaa, erityisesti merilinnuston suojeluun tarkoitettua Tulliniemen luonnonsuojelualuetta.
Läheisellä Gustavsvärnin kalliosaarella on 1700-luvulla Hankoniemen suojaksi rakennettu linnoitus, joka räjäytettiin Krimin sodan aikana raunioiksi.
Hangon kaupungin matkailusivuilla (tourism.hanko.fi) kerrotaan lisää Hauensuolesta ja Gustavsvärnistä.