Telkkämäen perinnetila
Nykyisin Telkkämäen talo pihapiireineen on yleisölle avoin nähtävyyskohde. Lue lisää kaskiperinnetilan pihapiiristä.
Kaskitulien muovaamaa maisemaa
Kaskeamisen historia ulottuu Suomessa esihistorialliselle ajalle saakka. Pohjois-Savon asuttamiseen 1400-luvulta lähtien kaskeaminen liittyy läheisesti. Kaskenviljelymuodoista erityisesti huuhtakaski eli havumetsään tehty kaski on ollut yksi savolaisen uudisasutuksen teknillinen ja taloudellinen perusta.
Telkkämäessä näkyvimpiä merkkejä menneisyyden kaskikulttuurista ovat kaskialueen raivauksen yhteydessä muodostuneet kivirauniot ja kasketuille alueille kasvaneet lehtimetsät sekä nauriskuopat.
Kaskeaminen jatkuu Telkkämäessä
Metsähallitus on polttanut Telkkämäessä perinteisiä menetelmiä käyttäen kaskia vuodesta 1993 lähtien. Yleensä kasket ovat olleet nuoreen lehtimetsään poltettavia ns. tavallisia kaskia. Ensimmäinen huuhtakaski poltettiin kuusimetsässä vuonna 2000. Tämän jälkeen alueella on poltettu myös rieskakaskia. Rieskamaa eli tuoreskaski tehdään nuoreen, pensasmaiseen lehtimetsään. Muutamaa katovuotta lukuun ottamatta alueella on poltettu vuosittain vähintään yksi kaski.
Telkkämäessä seuraavaksi kaskettavat alueet tunnistaa puista, joiden alaosasta on poistettu kuorikerros eli puut on kolottu pystyyn kuivumaan kaskeamista varten. Tällainen pykälikkökaski kaadetaan kuivumaan huhtikuussa, mutta tavallinen kaski heinäkuussa. Kaski poltetaan seuraavan vuoden toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Sen sijaan rieska- eli tuorekaski poltetaan samana kesänä. Kaski sytytetään koko leveydeltään palamaan. Kun tuli on roihunnut sen verran, että maan kamara on palanut parin sentin syvyydeltä, sitä siirretään viertokangella eteenpäin seuraavaan palamattomaan kohtaan. Viertämistä jatketaan kunnes koko kaskialue on poltettu. Polttamisen myötä saadaan puiden ja maaperän ravinteet viljelykasvien käyttöön.
Kaskissa kasvatetaan naurista, ruista, ohraa, tattaria, kauraa tai pellavaa. Jos kaskeen kylvetään naurista, se tapahtuu juhannusviikolla. Kylväminen tapahtuu töpeksimällä eli sylkemällä. Kylvettävä alue karhitaan risukarhilla ennen ja jälkeen kylvämisen. Kaskiruis kylvetään Laurin päivänä 10. elokuuta. Tällöin maa kynnetään paloaatralla ja karhitaan risukarhilla. Telkkämäen kaskiruis on aitoa kaavilaista alkuperää ja se on talletettu jälkipolvia varten geenipankkiin.
Nauriit nostetaan syksyllä ennen pakkasia. Ruis talvehtii kaskessa ja seuraavan vuoden syksyllä se leikataan sirpillä, kuivataan kuhilailla ja puidaan riihessä. Rukiinleikkuu tehdään talkoilla yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Lue lisää kaskeamisen työvaiheista sekä kaskikulttuurista Pohjois-Savossa.
