Luonnossa voi pienellä vaivalla viettää herkkuhetkiä evästellen ja monesti mielikuvitus onkin vain rajana hyvälle retkiaterialle. Retken eväitä on hyvä suunnitella omista lähtökohdista käsin ja retkiruoka voikin olla juuri niin helppoa tai monipuolista, kuin mitä sen hetkinen tilanne sallii. Retkiruoaksi kelpaa monipuolinen ja ravitseva perusruoka, sillä ensisijaisesti retkiruoan ja eväiden tarkoitus on pitää retkeilijä toimintakuntoisena, hyväntuulisena ja reippaana.
Retken luonne määrittää minkälaisia ruoka-aineita kannetaan mukana ja minkälainen ruoanlaitto on retkellä mahdollista. Retkien pidentyessä on nimittäin merkitystä paljonko ruoka-aineet painavat, miten ne säilyvät ja kuinka ruoka valmistetaan. Retkiruokaan voi kuitenkin useimmiten panostaa juuri niin paljon kuin itse haluaa.
Lyhyillä retkillä voi mukanaan kantaa hieman painavampia ruokatarvikkeita ja ruoan voi valmistaa tuoreista aineksista esimerkiksi nuotiolla tai keittimellä. Pitemmillä retkillä voi halutessaan suosia kevyempiä ruoka-aineita, ja luoda monipuolisuutta aterioihin käyttämällä esimerkiksi kuivattuja ruokatarvikkeita.
Retken ajankohta, pituus ja retken luonne vaikuttavat ruokatarvikkeiden valintaan
Ruoka-aineiden säilymisestä tulee aina huolehtia riittävällä tavalla ja ottaa mukaan vain sellaisia tarvikkeita, jotka eivät pilaannu retken aikana. Lisäksi on hyvä huomioida, että kylmässä säässä ruoat säilyvät paremmin, mutta kylmässä myös kehon energiantarve on hieman suurempi.
Retkiruokien valintaan vaikuttaa myös retken luonne, sillä reitin ja leiripaikan mukaan mietitään valmistetaanko ruoat esimerkiksi autiotuvalla, tulentekopaikalla vai käytetäänkö jonkinlaista omaa keitintä. Myös sillä on merkitystä saadaanko puhdas vesi paikan päältä, tuleeko vesi erikseen keittää/puhdistaa ennen käyttöä vai kannetaanko kaikki juomiseen ja ruoanlaittoon tarvittava vesi mukana?
Huolehdi aina hygieniasta retkillä
Ruoanlaitossa yhtä tärkeää, kuin ruoka-aineiden säilyvyys, on myös ruoanlaittoon liittyvästä hygieniasta huolehtiminen. Huolehtimalla siitä, että kädet ja ruoanlaittovälineet ovat puhtaat ruokaa valmistaessa, että ruokatarvikkeet eivät ole pilaantuneet ja ruoanlaitossa käytetty vesi on puhdasta (tarvittaessa kiehautettu), vältetään myös tätä kautta mahdollisesti saatavat pöpöt.
On myös tärkeää ettei astioita tai käsiä pestä tupien juomavesiämpäreissä tai vedenottopaikoissa, välttääkseen epäpuhtauksien kulkemisen muille retkeilijöille tai itselle. Yhtä lailla, ei juomapulloa tule täyttää suoraan juomavesiämpärin päällä. Älä myöskään tiskaa astioita suoraan vesistössä, vaan ota aina tiski- ja pesuvedet omaan astiaan ja imeytä likainen vesi pesun jälkeen maahan riittävän etäälle vesistöstä.
Energiantarve retkellä on usein suurempi kuin henkilön tavallinen vuorokausikulutus
Aikuisen ihmisen energiantarve vaelluksella on vuorokaudessa noin 2500 – 4000 kaloria päivässä, riippuen retken fyysisyydestä. Kulutukseen vaikuttavat retken kuormitus, sekä retkeilijän fyysiset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli ja koko.
Retkellä tulee huolehtia riittävän säännöllisestä energiansaannista, jotta suorituskyky pysyy tasaisesti yllä, eikä mielialoihin tule yllättäviä laskuja. Vaikka suurempia onnettomuuksia sattuu retkien yhteydessä hyvin harvoin, sattuvat ne harvat onnettomuudet kuitenkin usein juuri väsyneelle retkeilijälle, jonka energiat ovat vähissä. Riittävä ateria tulee nauttia 3-4 tunnin välein ja aterioiden välissä nautitaan oman tarpeen mukaan välipaloja.
Retkeile myös aina oman terveydentilasi ja kulloistenkin voimavarojesi mukaan.
Ruoasta voi luonnossakin nauttia monella tapaa, vaihtelevasti vaivaa nähden
Ruokailu retkellä voi olla hyvinkin hauskaa, sillä ateria luonnon helmassa on jo elämys itsessään. Sitä ei turhaan sanota, että ruoka maistuu vielä paremmalta kun sen nauttii luonnossa!
Lähtökohtana retkiruokailun suunnittelulle on oma taitotaso retkikokkaajana ja sellaisten ruoanvalmistustapojen suosiminen, jotka luonnistuvat itseltä mukavasti. Retkeilykokemusten karttuessa voi vinkkejä kerätä talteen muilta retkeilijöiltä ja sen myötä laajentaa omia aterioitaan itselle mieluisaan suuntaan.
Ensimmäisen retken ruoan ei tarvitse olla mullistavaa ravitakseen liikkujaa riittävästi ja maistuakseen hyvältä. Yksi haluaa valmistaa ruokansa mahdollisimman tuoreista aineksista ja toinen ottaa mukaansa ns. pussiruokaa, johon lisätään vain kiehautettu vesi. Ruokaa voi myös valmistaa kotona kuivatuista aineksista retkikeittimellä, tai valmistaa yksinkertaisia pastaruokia kauppojen valmispasta-aterioita hyödyntäen.
Aikuisen nestetarve vuorokaudessa on noin 2-3 litraa vettä – Retkellä voi tarve kuitenkin kasvaa
Retkellä on tärkeää nauttia riittävästi nestettä ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi välttää liiallinen janon tunne. Nestevaje johtaa pahimmillaan uupumukseen ja nestehukkaan, jonka seurauksena toimintakyky alenee selkeästi.
Aikuisen nestetarve on noin 2-3 litraa vuorokaudessa. Aktiivisen liikunnan seurauksena voi nestetarve kuitenkin kasvaa merkittävästi. Osa nesteestä saadaan ruoan mukana, mutta vettä tulee kuitenkin nauttia tasaisesti päivän aikana jo aamusta lähtien. Kun neste ehtii imeytyä rauhassa ja tasaisesti, vältetään nestehukan mahdollisuus.
Juomataukoja pitääkseen ei kannata odottaa janon tunnetta, sillä janon yllättäessä voi nestehukka pahimmillaan jo olla lähellä!
Kaasukeittimet ja polttoainemäärän ennakointi
Yksinkertaisille ruokailumuodoille ei keittimen tarvitse olla kummoinen. Tottunut kokki voi myös laittaa monipuolista ruokaa melko yksinkertaisella retkikeittimellä. Uuden keittimen käyttöä on aina hyvä testata etukäteen turvallisissa olosuhteissa, jotta sen käyttö sujuu luontevasti myös maastossa.
Nykypäivänä monet retkikeittimet toimivat kaasulla. On olemassa kaasupatruunan päälle kierrettäviä erillisiä ja kevyitä kaasupolttimia sekä ”vedenkeittimiä”, joissa keittimen rakenne on optimoitu veden nopeaan kiehauttamiseen. On myös olemassa kiinteillä tai irrallisilla tuulisuojilla varustettuja keittimiä sekä kevyitä kolmijalkamalleja, joissa kaasupatruuna seisoo erillään letkun päähän kierrettynä.
Kaasu on polttoaineena helppokäyttöinen sen keveyden ja liekin säätelymahdollisuuden vuoksi. Sanotaan karkeasti, että kaasua on hyvä varata mukaan n. 50 grammaa / käyttäjä / päivä. Kaasun kulutusta voi ennakoida helpommin kuin perinteisillä spriipolttimilla, jossa liekinsäätö ei ole yhtä tehokas. Kaasuja löytyy kesä-, syys- ja talvikäyttöön, joskin kovilla pakkasilla kaasun käyttö on haastavaa. Sprii toimii polttoaineena hyvin myös kylmässä.
Erilaisia retkeilyyn tarvittavia polttoaineita löydät retkeilyvarusteliikkeistä sekä myös joistakin suuremmista päivittäistavaraliikkeistä.
Vinkkejä ateriakokonaisuuksiin ja energiankulutukseen
Alla olevaa listaa voi käyttää retkiruoan peruslähtökohtana ja muokata listaa omien tottumusten sekä mieltymysten mukaan kokemuksen karttuessa.
- Aamupala: pikapuuro ja marjakiisseli, ruisleipä ja sulatejuustoa, kahvi/tee
- Lounas: pikanuudeli ja pikakeitto, leipää ja sulatejuustoa
- Päivällinen: valmis pasta-ateria pussi, pussin joukkoon salamia/kuivattua lihaa tai muuta proteiinia, jälkiruoaksi keksiä tai nuotiolla kypsennettyjä banaaneja suklaalla
- Välipalat: pähkinöitä ja suklaata, energia-/myslipatukka, kuivattuja hedelmiä ja/tai leipää ja sulatejuustoa