Saamelaisille ja heidän perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle elinehto on ollut kautta aikojen luonnon kestävä käyttö. Luonto ja maa ovat olleet saamelaisten elättäjä. Kalastuksessa ja metsästyksessä ei perinteisesti ole käytetty sellaisia menetelmiä ja pyyntiaikoja, jotka aiheuttavat olennaisia muutoksia kala- tai riistakannassa. Maankäyttöön liittyvät elinkeinot muodostavat materiaalisen pohjan saamelaisten kulttuurille ja identiteetille ja ylläpitävät saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, saamen kieltä, perinteistä tietoa, luontosuhdetta, saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyttä ja saamenkäsityötä.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa vuonna 1995. Saamelaisessa käsitemaailmassa ei ihmistä, luontoa ja kieltä eroteta toisistaan. Saamelaisten perinteistä asuma-aluetta Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä kutsutaan Saamenmaaksi.
Saamen kieliä tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla. Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.
Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat poronhoito, kalastus, metsästys, luonnontuotteiden keräily ja saamenkäsityöt sekä niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot. Perinteiset elinkeinot ovat saamelaiskulttuurin pohja.
Suomessa on laissa määritelty saamelaisten kotiseutualue, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnasta Lapin paliskunnan alue. Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu sovitetaan yhteen saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan.
Olet lämpimästi tervetullut saamelaisten kotiseutualueelle. Haluamme kertoa sinulle, miten voit luonnossa kulkiessasi huomioida saamelaisille tärkeitä asioita.