Lumivyöryt ovat mahdollisia myös Suomessa. Tunturit ja muut tarpeeksi jyrkkärinteiset lumipeitteiset alueet voivat mahdollistaa lumivyöryn syntymisen. Merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuva, vaikkapa lumikenkäilijä tai tunturihiihtäjä, voi päätyä helposti lumivyörymaastoon. Tämän takia jokaisen merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuvan tulisi tiedostaa, millaisessa maastossa on turvallista liikkua.
Lumivyöryyn joutuminen on hengenvaarallista. Vyöryyn jäänyt on vaarassa loukkaantua eteen tuleviin esteisiin, sekä vaarassa hautautua lumen alle. Hautautuneella on hyvin vähän aikaa selvitä hengissä – eloonjäämisen mahdollisuus pienenee huomattavasti jo 15 minuutin jälkeen. Tämän takia lumivyörymaastossa ei tule liikkua yksin. Euroopassa menehtyy vuosittain noin sata henkilöä lumivyöryyn lumiaktiviteettien parissa. Suurin osa heistä on aiheuttanut lumivyöryn itse.
Paras keino välttää lumivyöryt on pysyä poissa lumivyörymaastosta. Lumivyörymaastoa on vyöryn lähtöalue jyrkässä rinteessä, vyöryn kulkuväylä sekä kasautumisalue. Retkeilijä voi siis olla vaarassa lumivyöryn lähtöalueen lisäksi lumivyöryn kulkuväylällä tai kasautumisalueella, vaikka ei liikkuisi jyrkässä rinteessä. Tyypillinen lumivyöryn kasautumisalue on esimerkiksi jyrkkäseinämäisen kurun pohja.
Miten vältät lumivyörymaaston?
- Kulje merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella.
- Lumivyöryvaara saattaa vaikuttaa joidenkin reittien käyttöaikaan: Tarkista reitin käyttöaika sekä mahdolliset varoitukset reitin varrella. Osa reiteistä voi myös olla suljettuina koko talvikauden.
- Kulje loivemmilla (alle 25 asteen) alueilla, kaukana jyrkistä rinteistä.
- Kulje harjanteita ja korkeampia muotoja pitkin.
- Ole erityisen tarkkana luonnonvaraisilla rinteillä huonolla näkyväisyydellä – ympärillä olevan maaston arviointi on hankalaa.
- Tiedä missä olet! Lue karttaa ja käytä puhelimen maastokarttasovelluksia. Älä tukeudu pelkästään puhelimeen, vaan ota mukaan myös paperikartta.
Rinnejyrkkyyksiä voi arvioida mm. näiden karttojen avulla:
Opi havaitsemaan lumivyöryn varoitusmerkit
Lumivyöryjä ei voi ennustaa, mutta retkeilijä voi oppia tunnistamaan niiden varoitusmerkkejä.
- Rinteen suunta ja profiili: Suurin lumivyöryriski on tuulen suojanpuoleisilla rinteillä, joiden päälle on muodostunut lumilippoja, sekä rinteillä, joiden kaltevuus on yli 25 astetta.
- Sää: Onko viime päivinä satanut runsaasti lunta tai onko kova tuuli tuiskuttanut, liikuttanut ja kasannut lunta viime päivinä? Onko satanut vettä? Onko ollut huomattavia lämpötilan nousuja? Paistaako aurinko suoraan rinteeseen?
- Lumi: Kun lumi päästää painuessaan humahtamiselta kuulostavan äänen, tai kun lumeen muodostuu halkeamia, on lumivyöryvaara suuri.
Selvitä lumivyöryjen todennäköisyys
Ota selvää alueen lumivyöryriskistä lumivyöryennusteista, joita julkaisevat päivittäin Ilmatieteen laitos Suomessa (ilmatieteenlaitos.fi), Norjassa varsom.no, ja Ruotsissa lavinprognoser.se. Tarkempia lumivyöryennusteita laaditaan Suomessa Ylläksellä (ski.yllas.fi) ja Pyhätunturilla (lumiturvallisuuskeskus.fi). Tietoja olosuhteista voi myös kysellä paikallistuntemuksen omaavilta ja lähistöllä olevista hiihtokouluista ja opaspalveluita tarjoavista yrityksistä.
Havainnot lumivyöryistä kannattaa ilmoittaa Ilmatieteen laitoksen palveluun (ilmatieteenlaitos.fi).
Opiskele, hanki varusteet, harjoittele
Jokaisen lumivyörymaastossa liikkujan tulee varautua riittävillä tiedoilla, taidoilla, varusteilla ja harjoittelulla. Ennen lähtöä tulee tutustua lumivyöryennusteisiin. Tärkein keino välttyä lumivyöryiltä on välttää lumivyörymaasto lukemalla karttaa sekä maastoa ja valitsemalla reitti turvalliselta alueelta. Lisäksi maastossa tulee tarkkailla lumivyöryvaaran tunnusmerkkejä ja muuttaa reittiä niiden mukaan. Lumivyörymaastossa liikkuvan pelastusvälineet ovat lumivyörylähetin eli piippari, lumitutkain eli sondi, lapio sekä matkapuhelin. Piippari pidetään lähetinasennossa, kun liikutaan lumivyöryalueella.
FINLAV - Suomen lumivyörykoulutus -sivustolla (ski.fi) voit tutustua lumivyörytietouteen ja lumiturvallisuuteen. Sivustolta löydät myös FINLAV-lumiturvallisuuskurssien tarjonnan.
Lumivyöryn sattuessa
On erittäin tärkeätä, että pelastajat pystyvät mahdollisimman nopeasti paikantamaan lumen alle jääneen henkilön. Pelastettavan ja pelastajien oikeilla pelastusvälineillä ja koulutuksella selviytymismahdollisuudet paranevat merkittävästi.
Jos joudut itse lumivyöryyn:
- Jos olet lumivyöryalueella vyöryn lauetessa, pyri laskemaan viistosti alaspäin pois alueelta.
- Jos lumivyöry vie mukaansa, pyri kaikin tavoin pysymään pinnalla.
- Jos joudut lumen alle, yritä pitää suu ja nenä lumesta vapaana, jotta pystyt hengittämään.
Kun näet henkilön joutuvan lumivyöryyn:
- Seuraa vyöryyn jääneiden etenemistä vyöryssä. Paina mieleesi kohta, jossa uhri hävisi pinnan alle.
- Soita 112.
- Etsi näköhavaintoja lumeen hautautuneesta.
- Etsintätilanteessa pelastajat kytkevät omat piipparinsa vastaanottamaan signaalia, jolloin pelastettavan piipparin lähettämät signaalit nähdään ja kuullaan pelastajien piippareissa.
- Tarkempaan paikantamiseen käytetään sondia, joka muistuttaa pitkää telttakeppiä. Sondilla tunnustelemalla paikallistetaan lumeen hautautunut henkilö tarkemmin.
- Kun paikannus on tehty, kaivetaan lumen alle jäänyt lapiolla esiin.
Vaikka lumivyöryyn ei ole jäänyt ketään, siitä on silti hyvä ilmoittaa hätäkeskukseen, 112.