Tuntureilla ja metsissä metristen hankien keskellä polveilevat talvipyöräilyreitit eivät jätä ketään kylmäksi. Kevätauringossa on mukava rullata, vaan niin on myös pimeään aikaan otsalampun valossa ja revontulten alla.
Paras keli talvipyöräilyyn on aurinkoinen pikkupakkanen. Pakkasella reitit ovat kovia ja yleensä helpompia ajaa. Myöhemmin keväällä aurinko voi pehmittää reittiä, jolloin eteneminen hidastuu merkittävästi, ja pehmeään reittipohjaan jää syvät urat. Jos reitti on pehmeä, kannattaa antaa sen kovettua ja palata uudemman kerran paremmalla kelillä.
Lumisateen jälkeen ja tuulisella kelillä huolletut reitit saattavat mennä helposti umpeen ja pyöräily voi olla raskasta ja vaikeaa. Talvista pyöräretkeä suunniteltaessa kannattaa tarkistaa sääennuste sekä reittien kunnossapitotiedot, mikäli niitä on saatavilla esim. alueen tai reittien nettisivuilla tai sosiaalisen median kanavissa.
Kylmemmällä säällä kädet, varpaat ja kasvot paleltuvat viimassa helposti. Huomaa myös, että sähköpyörien akut kestävät pakkasella huomattavasti normaalia vähemmän, tai saattavat jopa hyytyä kokonaan jo -15 asteessa. Kovalla pakkasella on siis parempi turvautua tavalliseen sähköttömään leveärenkaiseen maastopyörään.
Talvipyöräily on mukavaa, kun muistaa säähän sopivan kerrospukeutumisen. Myös talvikengät, lämpimät sukat ja kintaat ovat tarpeen, sillä pyöräillessä viima viilentää. Tauoille on hyvä varata lisää vaatetta ja lämmintä juotavaa termospullossa. Tulenteko on sallittu huolletuilla taukopaikoilla - ota tulitikut mukaan.
Pyörällä pääse talvireittejä pitkin nopeasti melko kauas, kävellen sama matka voi viedä useita tunteja. Joten retkellä on syytä ottaa mukaan pyörän korjausvälineet, ensiapulaukku ja tarpeeksi vaatetta, jotta pysyy paikallaan ollessaankin lämpimänä.
Talvipoluilla ja yhteiskäyttöreiteillä voi tulla vastaan kävelijöitä, koiranulkoiluttajia ja hiihtäjiä. Anna tilaa muille kulkijoille. Nopeampana kulkijana pyöräilijä väistää muita retkeilijöitä.