Avovesiuinti on luontoliikuntaa, josta löytyy jokaiselle uimataitoiselle sopivan tasoisia haasteita ja hienoja luontoelämyksiä. Hikinen retkeilijä pulahtaa mielellään virkistymään luonnonvedessä, mutta upeissa ja puhtaissa vesissämme kannattaa uida myös pidempiä matkoja eli harrastaa kuntoilua ja uintiretkeilyä.
Suomen järvistä 85 %, jokivesistä 65 % ja rannikkovesistä 25 % on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Vedenlaadun osalta vesistömme siis tarjoavat avovesiuintiin pääosin turvalliset olosuhteet. Virallisia uimarantoja ja uimapaikkoja hoidetaan ja niiden vedenlaatua valvotaan.
Kun olet uimataitoinen ja haluat ryhtyä harrastamaan avovesiuintia, niin harjoittele ensin altaassa uintitekniikkasi kohtuullisen hyväksi. Avovedessä voi uida kaikkia uintityylejä, mutta luontevinta aaltojen ja näkyvyyden takia on uida sammakkoa, rintauintia ja vapaauintia. Uintitekniikassa avovedessä on keskeistä hyvä ja rento uintiasento, pitkä liuku, joustava hengitysrytmi, suoraan uinnin ja suunnistamisen taidot.
Avovedessä uinti on hyvin erilaista kuin uimahallissa ja maauimalassa. Totuttele avoveden avaruuteen ja viileyteen vähitellen, ui rannan suuntaisesti, tarkkaile omaa olotilaasi ja kasvata uintimatkan pituutta maltillisesti. Uinti viileässä vedessä pistää kehon nesteet tehokkaasti liikkeelle ja kuluttaa enemmän energiaa kuin allasuinti, joten muista syödä sopivasti ennen uintia sekä juoda hyvin ennen uintia ja sen jälkeen.
Avovesiuimari on alttiina veden ilmiöille ja sään muutoksille sekä usein myös vesiliikenteelle. Näkyvyys veden alla on usein heikohko, ja tuuli ja aallot vaikuttavat uimarin etenemiseen. Aloittelijan kannattaa totutella avoveteen uimalla hitaasti rantavedessä vedenalaista maailmaa katsellen sekä vesikasveja koskettaen. Itsensä rauhoittamisen taito on avovesiuimarille ehdoton juttu, sillä hätääntyminen ja paniikkiin joutuminen vedessä on vaarallista.
On hyvä tarkistaa uimaveden levätilanne ja sääennuste ennen uintia. Vältä uimista veneväylille, samoin kuin uimista ja rantautumista yksityisrannoille. Avovesiuimari kunnioittaa lintujen pesimärauhaa ja maihinnousukieltoa suojelualueilla. Huuhtelemalla uimapuku ja uintivarusteet uinnin jälkeen, vältämme vieraslajeja leviämästä vesistä toisiin.
Turvallisuus
Turvallinen avovesiuinti edellyttää uimarilta hyvää uintitekniikkaa, oman kunnon tuntemista, suunnittelua, varovaisuutta, ympäristön ja sään havainnointia sekä ennakointikykyä.
Avovedessä ei kannata uida yksin. Kaverin kanssa on turvallisempaa. Ui yhdessä uimataitoisen kaverisi tai harrastusryhmän kanssa. Tai pyydä jotakuta soutamaan tai melomaan rinnallesi. Myös rannalla odottava kaveri luo turvaa, koska hän voi tarvittaessa hälyttää apua.
Kun avovesiuinti on käynyt tutummaksi, uimari alkaa etsiä mielellään uusia maisemia uintiin. Veteenmeno tuntemattomalla rannalla on syytä tehdä varovasti, ja erityisen varovainen kannattaa olla uinnin jälkeen vedestä noustessa. Viileä vesi ja aallokko voivat vaikuttaa uimarin tasapainoaistia heikentävästi, ja vielä kun lihakset ovat uinnin jälkeen viileät, rantautua kannattaa rauhallisesti.
Avovesiuimari suunnittelee reittinsä itse. Virallisia merkittyjä avovesiuintireittejä ei ole, joitakin lyhyitä ratamaisia tai tapahtumia varten tehtyjä osuuksia lukuun ottamatta.
Reitit suunnitellaan oma kunto ja uintiturvallisuus huomioiden. Veneväyliä sekä muiden vesillä liikkujien alueita tulee välttää. Upeiden luontokohteiden lisäksi uimari voi valita reiteilleen myös kulttuurimaisemia. On hyvä mitata reitti kartalla etukäteen ja myös miettiä paikat, joissa voi rantautua turvallisesti sääolojen muuttuessa. Uinnin aikana vedestä käsin etäisyyksien arvioiminen on vaikeaa, joten hyvä etukäteissuunnittelu on tärkeää. Turvallisin reitti kulkee lähellä rantaa.
Saarihyppely eli uiminen luodolta luodolle ja saarelta toiselle on hauskaa. Swimrunissa uidaan lyhyitä etappeja avovedessä ja juostaan niiden välit polkuja tai maastoon merkittyjä reittejä pitkin.
Varusteet
Avovesiuintia voi harrastaa ilman erityisiä varusteita, mutta varusteet parantavat uintiturvallisuutta, joten siksi niiden käyttöä suositellaan. Uimalasit auttavat näkemään vedessä. Erityisissä avovesiuintilaseissa on laaja näköalue sekä UV-suojaus. Uimalasien huurtumista voi estää suihkeilla. Kirkkaanvärinen uimalakki auttaa uimarin havaitsemista vedestä sekä lisäksi lakki vähentää lämmön haihtumista pään alueelta.
Moni uimari käyttää avovedessä uidessaan märkäpukua, joka estää lämmönhukkaa, kelluttaa uimaria ja keventää uintia. Märkäpuvun saa jo edullisesti, ja sen valinnassa on tärkeintä hyvä istuvuus ja sopiva paksuus. Neopreeniset lakki, hanskat ja sukat auttavat nauttimaan avovesiuinnista veden ollessa kylmää tai erityisen pitkillä uintilenkeillä.
Avovesiuimarin ehdoton varuste on uimarinpoiju. Se on puhallettava kelluva pussi, joka sidotaan uimarin vyötärölle. Poiju kulkee uimarin perässä huomaamattomasti. Uimarinpoiju lisää uimarin näkyvyyttä avovedessä ja sen varassa uimari voi myös huilata. Kuivapussi toimii uimarinpoijun tavoin, mutta sen sisälle voi pakata uintiin mukaan pussin koosta riippuen esimerkiksi kännykän, pyyhkeen, vaatteita, juomista ja evästä. Kuivapussin avulla avovesiuimari voi uida pidempiä reittejä sekä uintiretkeillä.
Lisätietoa
- Avovesiuimarin muistilista (uimaliitto.fi)
- Avovesiuinti (viisaastivesilla.fi)
- Uimarannat, uimapaikat ja talviuintipaikat (lipas.fi)
- Talviuimarin ohjeet (suomenlatu.fi)
Sisarlajit
- Swimrun
- Avovesijuoksu (vesiliikunta.com)