Saamelainen kulttuuriperintö Ylä-Lapissa

Saamelaiset ovat asuttaneet Fennoskandian pohjoisosia jo tuhansia vuosia ennen valtakunnan rajojen muodostamista ja uudisasutuksen syntyä. Pohjoisen alkuperäiskansan elämä on sopeutunut arktisiin oloihin ja luonnonkiertoon.

Vanha kulttuuri on jatkunut monin osin nykypäivään asti. Yhä edelleen perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityöt ovat osa arkipäivää, vaikka tietoyhteiskunta on vienyt monta nuorta mennessään. Lapissa matkailijalta vaaditaan ymmärrystä, jotta hän pystyy löytämään oikean kulttuurin matkailun mukanaan tuoman turistiviihteen keskeltä.

Lapin kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla on säilynyt lukuisia saamelaiseen kulttuuriperintöön liittyviä kohteita, jotka on pyritty kunnostamaan ja säilyttämään jälkipolville sekä käyttöön että nähtävyyksiksi. Retkeilijät ovat tervetulleita tutustumaan näihin kohteisiin, jotka ovat osa paikallishistoriaa.

Ylä-Lapissa useimmat paikannimet ovat alunperin saamenkielisiä. Ne kuvaavat kohdetta sen luonnon ja erityispiirteiden mukaan, ja nimet ovat toimineet kulkijoille kartan ja suunnistusohjeen tavoin. Suomenkielinen nimi on kehittynyt alkuperäisestä helpommin suomenkielellä lausuttavaan muotoon.

Tutustu saamelaiskulttuuriin myös Inarissa, jossa toimii Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Hetassa, missä Tunturi-Lapin luontokeskuksen näyttely kertoo paimentolaissaamelaisuudesta.

Ylä-Lapin suojelu- ja erämaa-alueet

• Kevon luonnonpuisto
• Lemmenjoen kansallispuisto
• Pallas - Yllästunturin kansallispuisto
• Hammastunturin erämaa-alue
• Kaldoaivin erämaa-alue
• Kemihaaran erämaa-alue
• Käsivarren erämaa-alue
• Muotkatunturin erämaa-alue
• Paistunturin erämaa-alue
• Puljun erämaa-alue
• Pöyrisjärven erämaa-alue
• Tarvantovaaran erämaa-alue
• Tsarmitunturin erämaa-alue
• Tuntsan erämaa-alue
• Vätsärin erämaa-alue