Sotajoukot ovat kulkeneet monta kertaa Suomen yli, linnoittaneet, taistelleet ja pystyttäneet muistomerkkejä. Sotien muistoja on säilynyt eri puolilla maatamme niin Ruotsin, Venäjän, Neuvostoliiton, Saksan kuin itsenäisen Suomen joukkojenkin jäljiltä.
Liikenteen ja maanpuolustuksen kannalta keskeisimpiin kohtiin ryhdyttiin vähitellen rakentamaan linnoja ja saaristoon linnoituksia. Viime vuosisata toi asemasodan maanalaiset korsut ja kaivannot, tykkiasemat ja yhdyskäytävät.
Dramaattisten historian vaiheiden kertojina kiveen hakatut "tietoiskut" ja suurimuotoiset rakennustyöt, kuten linnoituslaitteet, ovat näkyvimpiä muistomerkkejä ihmisen toiminnasta Suomen maaperällä kaikkina niinä aikoina, jolloin rauha on ollut vain poikkeustila toisiaan seuraavien sotien välissä.
Nykyisin sotamuistomerkit ovat muinaismuistolain rauhoittamia nähtävyyksiä viisi sataa vuotta vanhasta Täyssinän rauhan rajakivestä Suomenlahden viime sotien meritaistelujen tykkipesäkkeisiin. Metsähallituksen hoidossa on sotahistoriaan liittyviä kohteita koko tältä ajalta - kaikkien sotineiden ja sopineiden osapuolien pystyttäminä.
Mitä muistomerkkejä eri ajoilta on säilynyt? Mikä on niiden syntytarina? Sotahistorian jäljistä luonnossa kertovat kohde-esittelyt. Sotamuistomerkkejä on esitelty myös muinaisjäännöksiä käsittelevässä kokonaisuudessa. Kaikki ne Luontoon.fi-verkkopalvelussa esitellyt retkikohteet, joissa voit tutustua sotamuistomerkkeihin, löydät hakulomakkeella.